Ethän juokse pakoon?

13.// tekemisen puute

"Sä oikeesti löit sitä?! Eemil mitä hittoa?!" Alma melkein huutaa ja katsoo mua suu auki. Kuitenkin tuon kasvoilla on sellainen ylpeä hymy. Samalla kun Alma katsoo mua tuo meinaa kävellen ainakin viittä ihmistä päin.

"Olin vähän kännissä ja mulla vaan meni hermot" kerron tuolle raapien niskaani. En mä ole kauhean ylpeä siitä että oikeesti löin jota kuta, mutta kyllä mä nautin kun pääsin lyömään Santeri naamaan. Me käydään pöydän ääreen istumaan ja mä katselen ympärilleni etsien yhtä blondia. Saan kuitenkin vastauksen missä se blondi menee kun mä katson puhelimeeni tulleen viestin. Robin meni oikeasti kotiin. Mä en ihan ymmärrä miksi. Mä olin siellä asunnossa tänään ja en todellakaan menisi sinne mielellään takaisin. Mutta Robin menköön minne tahtoo.

"Okei. Entäs Robin? Tapahtuko mitään erikoista sen kanssa?" Alma kysyy uteliaana. Ihan älytöntä että mä kerron kaiken mitä bileissä tapahtui Almalla vasta nyt maanantaina.

Mä hymähdän pienesti ja otan mukavamman asennon tuolilla. "Me ehkä saatettiin suudella ja puhua asioista" vastaan tytölle hymyillen.

"ihan mahtavaa!" Alma kiljuu ja hyppii tuolillaan. Ei tuo ikinä pysty olla paikallaan jos kuulee jotain mistä tykkää. "Mä ja Hilma alettiin ihan virallisesti seurustella."

"Mä luulin et seurustelitte jo?"

"ei meillä oli vaan säätöä, nyt me seurustellaan"

"oon ilonen sun puolesta"

"Mäkin sun oot oikeesti saanu jotain aikaa Robinin kans" Alma sanoo hymähtäen ja samalla kello soi ilmoittaen että uusi tunti alkaa. "Missä Robin muuten on?" punahiuksinen tyttö kysyy meidän kävellessä fysiikan luokkaa kohti ja katsoo ympärilleen.

"se lähti kotiin" vastaan ja astun luokkaan sisälle. Otan paikan takarivistä ja istun pöydän ääreen. Fysiikka on mun inhokki aine enkä oikeasti osaa siitä yhtään mitään.

Alma käy mun viereen istumaan. "Sillähän ei mee kotona ihan hyvin vai mitä?" tuo kysyy ja ottaa kirjat esille. "Onks se hyvä juttu et Robin meni kotiin? Entä jos jotain käy?" Alma kyselee kääntäen katsomaan mua.

"Se sano että pärjää siellä ja mä uskon siihen. Vaikkakin sen veli on aika pelottava"

***

Heitän ohjaimen sohvan päätyyn. Mulla on niin tylsää, että aloin pelaamaan Fortnitea enkä tosiaan muistanut sen olevan ihan paska peli. Tai ei se paska peli ole mulla vaan menee hermot kun häviän koko ajan. Mä en edes ole tajunnut kuinka tylsää voi olla jos joku ei oo koko ajan täällä mun seurana. Mä pyysin kyllä Almaa mutta se on Hilman kanssa. Pyysin myös Robinia, mutta se ei vastaa puhelimeen.
Eli mun todellakin pitää keksiä tekemistä itselleni.

Yritin kirjoittaa uutta paljastusta, mutta mä en keksinyt kenestä tekisin ja mistä salaisuudesta kirjoittaa. Joten se idea on yliviivattu. Ajattelin myös että mä voisin tehdä ruokaa, mutta muistin myös heti etten todellakaan osaa. Olisin varmaan sytyttänyt jonkin tulipalon. Mietin myös kännien vetämistä, mutta se on tylsää yksin eikä mulla ole juotavaa. Eli ei sekään idea ollut hirveän hyvä.

Nousen sohvalta ja menen hakemaan mun takkini eteisestä. Menen mun huoneeseeni ja sieltä parvekkeelle. Kaivan taskusta yhden tupakan jonka vien huulille ja sytytän sen. Mä oon tainnut viettää niin paljon aikaa mun kavereiden kanssa, että nyt vasta tajuan kuinka tylsää on olla yksin täällä isossa talossa.

Kuitenkin kun mä poltan tupakkaani saan idean mitä mä teen. Se on jotain mitä osaa ja mikä ei oo tylsää vaikka oonkin yksin. Heitän tupakan alas parvekkeelta ja menen mun huoneeseeni. Otan takin pois päältäni ja lasken sen sängylle. Käyn istumaan mun pöydän ääreen ja kaivan yhdestä laatikosta paperia sekä paljon kyniä.

En ehkä oo kauhean hyvä piirtämään, mutta sitä mä ainakin osaan tehdä. Sekä sain hyvän idean mitä mä piirrän. Tai oikeastaan kenet mä piirrän. Siihen kuuluu sellaiset punaiset aurinkolasit. Mä avaan vielä tietokoneeni ja pistän sieltä musiikkia soimaan.

Siinä meni aikaa keksiä tekemistä, mutta vihdoin kun mä sen keksin tässä menee ainakin loppu päivä tässä. Saan piirustuksen ehkä valmiiksi sitten kun meen nukkumaan. Tai oikeestaan vasta myöhään yöllä ja menetän kunnon yöunet, mutta mä en lopeta ennen kuin tää piirustus on valmis. Ihan sama kuinka väsynyt oon huomenna koulussa tai nukunko taas jollakin tunnilla. Tää tulee olemaan sen arvoista. Mä vaan tiedän sen. Paitsi jos epäonnistun monta kertaa ja motivaatio katoaa. Toivon todella ettei niin käy. Muuten mulla tulee taas ihan älyttömän tylsää ja päädyn pelamaan sitä hiton paskaa peliä missä oon ihan paska.

<><><><><><>