Ethän juokse pakoon?

17.// täysikuu

Istun parvekkeen sohvalla ja katson taivaalla olevaa täysi kuuta. Tupakka palaa sormieni välissä ja imaisen siitä aina välillä savua keuhkoihini. Kello on ainaki yli keskiyön. Ehkä jopa kolme jo? Mä en tiedä enkä myöskään saa nukuttua. En ikinä saa nukuttua täysi kuun aikaan. Sekä mulla pyörii Robinin kertoma asia mielessäni. Vähän liikaakin. Mutta enemmän tämä unettomuus johtuu täysi kuusta.

Äiti ja isä eivät olleet iloisia että lintsasin puolet koulupäivästä ja Robin oli täällä. Mutta mua ei kiinnostanut. Mä en ole täällä miellyttämässä niitä. Ne yritti saada Robinin lähtemään, pyysi sitä oikeastaan menemään kotiin. Mä en tosiaan suostunut siihen. Lopulta mä voitin sen sanasodan ja Robin sai jäädä. Loppu päivän me ei sitten puhuttukaan mun vanhempien kanssa mitään. Ne kävi kaupassa ja viettivät aikaa alakerrassa. Mä ja Robin taas yläkerrassa mun huoneessa.

"Miks sä oot hereillä?" Robin kysyy ja ilmestyy parvekkeen ovelle. Mä hieman säikähdin sitä. Tuo haukottelee ja käy istumaan sohvalle.

"Sori mun ei pitäny herättää sua" sanon ja käännyn katsomaan tuota. Olin ihan varma että olin mahdollisimman hiljainen kun tuli tänne parvekkeelle.

"Mä heräsin ihan ite. En oo tottunu nukkumaan hemmetin isossa sängyssä yksin" Robin sanoo naurahtaen ja ottaa parvekkeen pöydällä olevasta askista itselleen yhden tupakan. Tuo ottaa sytkärinkin ja sytyttää savukkeen. "Joten miks sä oot hereillä?"

"Täysi kuu. Mä en saa ikinä nukuttua sillon" vastaan tuolle ja osoitan taivaalla olevaa isoa valkoista palloa.

"Ooks sä joku ihmissusi tai jotain?" Robin kysyy naurahtaen. Tuo imaisee savukettaan ja puhaltaa savua ulos suustaan. "Pitääks mun pelätä et sulle ilmestyy kohta kynnet ja hampaat?" tuo kysyy vitsaillen.

"en sentään" mä vastaan tuolle hymyillen ja heitän mun tupakkani alas parvekkeelta. Olis kyllä ihan siistiä olla ihmissusi. "Kyl mua jossain kohtaa alkaa väsyttämään."

"Joo sano sitten" Robin sanoo puhaltaen savua suustaan. Tuo nojautuu sohvan selkänojaa vasten ja laittaa jalkansa pöydälle.

"Sä voit mennä takasin nukkumaan" sanon tuolle ja sytytän itselleni uuden tupakan. Nikotiini ei kyllä auta saamaan unta, se enemmänkin piristää.

"Miks menisin? Hieno taivas ja valvominen ei oo ongelma mulle" Robin sanoo ja suuntaa katseensa taivaalle. Tuo vilkaisee mua hymyillen. "kerro sinisestä."

"Viilee väri sellanen joka pysyy rauhallisena. Mut mun mielestä se on myös surun väri. Syvä valtameri johon sä hukut, näät sinistä siihen saakka kunnes kaikki vaan pimenee. Se kuitenkin osaa välttää surullisen osuuden olemalla viisas ja jättämällä valtameren taakse."

"Keltanen on parempi"

"Mähän sanoin"

"Haluun keltaiset silmät näiden sinisten tilalle"

"Sä tiiät sun silmien värin?" mä kysyn ja käännyn katsomaan Robinia ihan kuin se olisi maailmaa mullistava asia. Robin on kuitenkin väri sokea ja peilin kautta ei näe värejä.

"Kyllä mä tiedän mun silmien värin" Robin sanoo ja pyöräyttää huvittuneena silmiään. Tuo heittää loppuun palaneen tupakan alas parvekkeelta. "Äiti kerto aina että mä sain isän siniset silmät" Robin kertoo ja hymyilee pienesti.

"Niin joo, en tajunnu et sulle ollaan varmasti kerrottu" sanon ja naurahdan. Väsymys alkaa varmaankin iskeä kun aivot ei enää toimi kunnolla. Imaisen tupakkaani ja heitän sen sitten alas parvekkeelta. Samalla haukotus karkaa mun huuliltani. "sanoinhan et mua alkaa väsyttämään."

"Harmi. Olisin vähän toivonu et oot ihmissusi ja sulla olis torahampaat" Robin sanoo hymyillen ja nousee ylös sohvalta. Tuonkin huulilta karkaa haukotus. "mennäänkö me nukkumaan?" Robin kysyy ja menee seisomaan parvekkeen oven luokse.

"Joo" sanon ja nousen ylös. Mä otan askin pöydältä ja pistän sen takkini taskuun. Mä astun Robinin perässä sisälle ja suljen oven. Heitän takkini tuolille ja käyn sängylle makaamaan Robinin viereen.

Robin etsii peiton alta mun käteni ja pujottaa sormet sen lomaan. Me pidetään aina käsistä kiinni kun mennään nukkumaan. Enkä mä valita. Mä pidän siitä.

***

"Ajattelitko sä herätä ikinä?" Robin kysyy ja hakkaa minua tyynyllä. Eikä todellakaan ole lopettamassa sitä ihan heti. Mä nappaan tyynyn itselleni ja vain mumisen jotakin. Robin ottaa kuitenkin uuden tyynyn ja jatkaa mun pahoinpitelyäni. "Mulla on vessahätä!" tuo sanoo ja lyö hieman lujempaa.

"Mene vessaan!" murahdan tuolle ja vedän peittoa paremmin päälleni. Mä en edes halua tietää mitä kello on. Se on varmasti todella vähän ja mä oon nukkunut vain muutaman tunnin.

"Mä en poistu yksin tästä huoneesta!" Robin sanoo ja jatkaa mun lyömistä hetken tauon jälkeen. Tuo vielä vetäisee peiton pois mun päältäni. "Sun vanhemmat on tuolla ja mä en tykkää siitä ideasta että ne näkee mun mustan silmän!" blondi selittää.

"Se vessa on kirjaimellisesti mun huoneen edessä! Pari metriä välissä!" murahdan tuolle ja nousen sen verran ylös että saan vedettyä peiton mun päälleni. Mä melkein jäädyn, koska olin ilmeisesti heittänyt paitani pois kun nukuin. "Kukaan ei syö sua siinä matkalla."

"Eemil sun vanhemmat varmaan raatelee mut niiden katseella" Robin sanoo ja lopettaa sen tyynyllä lyömisen laskien tyynyn nätisti omalla paikalleen. Tuo tarttuu mua olkapäistä kiinni ja vetää ylös.

"Mihin sä edes tarvit mua? Pitämään kädestä kun sä teet tarpeitas?" mä kysyn haukotellen ja availen silmiäni jotka koittavat totutella valoon jota tulee ikkunoista.

"Ei kun tuut vaan siihen ulkopuolel seisomaan ja vahtimaan ettei sun vanhemmat tule" Robin selittää ja nousee sängystä ylös. Tuo tarttuu mun kädestäni kiinni ja vetää minutkin ylös.

Haukotellen mä kävelen Robinin perässä ulos huoneesta. "Mä saatan ihan vähän vihata sua tällä hetkellä" sanon hieroen mun silmiäni. Jään nojailemaan seinää vasten siksi aikaa että Robin käy vessassa. Sillä menee tasan kaksi minuuttia ja mun vanhemmista ei näy jälkeäkään siinä ajassa. "turha reissu mulle. Olisit selvinnyt itekki" sanon kun me päästään takaisin mun huoneeseeni ja mä käyn takaisin sängylle makaamaan.

"Niin mutta ainakaan sulla ei ollut peittoa ton sun kropan päällä" Robin sanoo virnuillen ja hyppää sängylle mun viereeni. Nyt vasta mä huomaan tuon katseen joka kulkee mun paljaalla yläkropallani.

"Perverssi" sanahdan ja vedän peiton päälleni. Mä olen todellakin valmis menemään takaisin nukkumaan.

"Mä haluisin kahvia"

"Ole hiljaa"

<><><><><><>
Ollu vähän taukoo julkamisesta, sori siitä🙃
Mulla tosiaan on kaikki luvut valmiina kirjoitettuina joten ne pitää ainoastaan enää tarkistaa ja korjata, jos on jotain kirjotusvirheitä mut oon tosi laiska siinä hommassa xD