Ethän juokse pakoon?

38. // pako paikka

Mä pimpotan omakotitalon ovikelloa ja puristan vähän kovemmin Robinin kättä. Tuo seisoo mun vieressä ja hymyilee mulle. Pian isä avaa oven ja kaappaa mut heti halaukseen. Se on outoa ja en tiedä oonko vieläkin vähän vihainen iskälle, mutta silti halaan tuota silti. Robinia isä taas vaan kättelee.

Mä en itsekkään ihan tiedä miten ikinä suostuin tulla käymään iskällä. Siihen meni aikaa niinkin paljon kuin, että nyt on jo kesäloma. Isä soitti paljon, mä vastasin välillä ja joka kerta isä kysyi haluanko mä tulla käymään. Lopulta mä suostuin ja sekin varmaan siksi, että Robin sai tulla mukaan. Muuten en todellakaan olisi tullut.

"Eemil, tässä on Tiina" iskä sanoo ja esittelee mulle naista. Nainen on iskän kanssa varmaan samanikänen. Sillä on ruskeet hiukset jotka lainehtii sekä tosi vihreet silmät.

Mä katson naista päästä varpaisiin. Tän kanssa isä siis petti äitiä. Äiti on tuplasti kauniimpi. En kuitenkaan sano sitä vaan hymähdän ja kättelen Tiinaa.

"Niin hauska tavata sut Eemil. Isäsi on puhunut susta ja Matias on oottanut innolla että tuut käymään" Tiina selittää mulle iloisena. Mä mietin ketä vittu on Matias kunnes naisen takaata kurkkaa pieni poika. Ehkä kymmenen vuotias?

Ahaa mulla on nykyään jonkilainen veli.

"Moi Matias" mä sanon ja hymyilen pikku pojalle. Poika tervehtii mua hiljaa ja on selvästi aika ujo tapaus. Ehkä ihan hyvä. Mä en halua alkaa leikkiä vielä mitään isoveljeä, kun en edes tiedä mitä mieltä oon tästä kaikesta.

Iskä alkaa esitellä taloa meille. Ensimmäisenä vessa sekä toinenkin vessa, jossa on suihku sekä sauna. Sitten on aika iso keittiö sekä todella tilava olohuone. Isä näyttää vielä kolme makuuhuonetta. Yksi joka on isän ja Tiinan. Yksi joka on Matiaksen. Sekä viimeisenä mun huone. Siellä ei oo paljoa muuta kuin sänky, yksi pöytä, vaatekaapit sekä peili.

Isä hymyilee mulle iloisena. "Ajattelin pizzaa ruuaksi. Mitä mieltä?" Tuo kysyy multa ja Robinilta. Me molemmat ollaan samaa mieltä siitä, että pizza maistuu. "Hyvä. Ilmoitan kun ruoka on valmista" isä sanoo ennen kuin poistuu huoneesta ja jättää meidät kahdestaan.

Mä katselen huonetta. Se on aika tylsä, mutta eihän täällä oo mitään mun omia tavaroita. Enkä mä tiedä aionko ikinä tuoda sillä oon edelleen ihan tosi vihainen iskälle siitä mitä se teki. Enkä oo innoissani mistään äitipuolesta ja sen pojasta.

"Ihan kiva talo" Robin sanoo ja käy istumaan mun sängylle. Tuo katsoo muhun hymyillen. Oon niin iloinen, että Robin halusi tulla mun kanssa. "Mitä mieltä sä oot?" blondi kysyy multa.

"Oon edelleen vihanen iskälle" sanon ihan suoraan. Käyn istumaan Robinin viereen ja otan tuon kädestä kiinni. "Mutta on tää ihan kiva paikka ja se Tiina vaikutti mukavalta" sanon hieman hymyillen.

Robin nyökkäilee mulle. "ja sulla on pikku veli. Vähänkö siistiä" tuo sanoo ja mä vain pyöräytän silmiäni.

"En oo ikinä toivonu pikku veljeä."

"Niin oot onnellinen ainoo lapsi."

Me mennään syömään pizzaa ja samalla mä saan tutustua Tiinaan ja Matiakseen enemmän. Ne on mukavia ja Matiaskin osaa puhua. Mä arvasin oikein. Matias on kymmenen. Tiina kyselee millaiset todistukset me saatiin Robinin kanssa. Musta on kiva, että tuo huomioi myös Robinin. Pelkäsin, että blondi ois jäänyt ulkopuolelle mutta onneks ei.

Muutenkin ilta menee aika mukavasti. Me pelataan paljon lautapelejä. Jossain kohtaa me Robinin kanssa joudutaan keksiä maailman typerimpiä tekosyitä päästä tupakalle. Oon aika varma ettei iskä oo samanlainen kuin äiti sen asian kanssa. Toki iskä ja Tiina saattaa arvata mistä on kyse, kun me tullaan ulkoa sisälle ihan tupakan hajuisina.

Vaikka mulla on mukavaa ja viihdyn täällä tosi hyvin. Sekä Tiina on kiva se ei ikinä tuu peittämään sitä totuutta mitä tapahtui. Isä petti äitiä ja sitä mä en anna helposti anteeksi. Se rikkoi äidin ja satutti myös mua. Enkä oo heti unohtamassa sitä. Mä harkitsen kuitenkin täällä käymistä useammin. Tää olis ainakin pako paikka. Pääsen pois kaupungista jossa melkein jokainen tuntee mut vaan sen typerän sovelluksen tekijänä ja vihaa mua siitä.

"Se Matias on kymmenen. Miten se voitti monopolin?" Robin miettii äänen. Tuo makaa sängyssä mun vierellä ja katsoo kattoa. Mä naurahdan.

"häiritseeks se sua?" kysyn huvittuneena ja painaudun lähemmäs blondia. Lasken mun pääni tuon rintakehälle ja kuuntelen sydämen sykettä.

"Nojoo. Hävisin kymmenen vuotiaalle!"

Mä nauran. "Voidaan pelata kesällä niin paljon monopolia et susta tulee mestari ja kukaan ei voita sua" sanon puristaen tuon kättä. Tuntuu niin hyvältä olla kesälomalla vihdoin. Vikat viikot koulussa tuntui kestävä ikuisuuden.

"Ja syödä pizzaa ihan hitosti, et me lihotaan ja kesän jälkee pitää alkaa treenata" Robin sanoo hymähtäen ja vie toisen kätensä mun selälle. Tuo alkaa piirtää siihen kuvioita sormellaan.

Mä nyökkään. "poltellaan liikaa" sanon ja yhtäkkiä me ollaan molemmat heittelemässä ideoita mitään tullaan tekemään kesän aikana.

"Käydään uimassa."

"Huvipuistoon!"

"Otetaan aurinkoo."

"Pussaillaan vitusti."

"Sitä ainakin." Robin sanoo hymähtäen ja mä nostan päätäni niin että voin yhdistää meidän huulet. Robin suutele mua heti takaisin ja mä vien samalla toisen käteni tuon pehmeiden hiusten joukkoon.

"Voidaan kans tulla käymään tääl" sanon suudelmien välistä. Mä oikeasti tykkään ideasta että täällä olisi meidän oma pako paikka. Kaukana kaikesta paskasta.

Robin hymyilee mulle ja antaa vielä yhden suukon mun huulille. "Joo käy. Sitä ennen pitää pelata sitten vaan hitosti sitä monopolia" blondi sanoo naurahtaen ja mäkin naurahdan. Hiton monopoli.