05 ;; darraprinsessa

93 14 0
                                    

Wilma Eklund

Heräsin helvetilliseen päänsärkyyn ja joudun hetken totuttelemaan ikkunasta paistavaan valoon. Heräsin sängystä yksin, mutta sänky ei ollut omani. Osa muistikuvistani eilisillalta oli hataria, mutta muistin lähteneeni baarista siellä esiintyneen Jesperin mukaan. Nousin istumaan ja pidin peittoa alastoman kroppani peitteenä. Haukottelin ja etsin alusvaatteitani katseellani. Nousin ylös ja väsyneenä puin päälleni. Kerkesin hetken kerätä itseäni, kunnes jouduin ripeästi etsimään tieni vessaan. Lahosin vessan lattialle ja avasin vessanpöntön kannen oksentaakseni.

Oksensin yleensä aina krapulassa, ja yleensä aina juotuani kärsin krapulasta. Salaa olin kiitollinen siitä. Halusin uskoa sen polttavan alkoholista saatuja ylimääräisiä kaloreita, eikä kukaan pitäisi krapulassa oksentamista epäilyttävänä.

Hengitin raskaasti ja joku koputti vessan oveen. Kirosin itsekseni ja huusin: "Joo?"
Jesper avasi oven, jota en ollut lukinnut ja kurkisti sisälle varoen.

"Ootko okei?", hän kysyi ja ojensi vesilasia minulle.

Naurahdin pienesti ja otin vesilasin vastaan.
Nyökkäsin ja sanoin: "Joo, iha jäätävä darra vaa."

Jesper nyökkäsi ja sanoi: "Aa, voi ei."
Hän hymyili minulle myötätuntoisesti ja sulki vessan oven. Huokaisin ja join vesilasin yhdellä huikalla tyhjäksi. Otin lavuaarista tukea ja nousin ylös.
Vedin vessan ja katsoin itseäni peilistä.
Eiliset meikkini olivat lähes täysin kuluneet kasvoiltani ja hiukseni ovat takussa. Roiskin viileää vettä kasvoilleni virkistyäkseni ja pyyhkäisin hiukseni korvan taakse.
Nappasin vesilasin käteeni ja kävelin keittiöön.

Keittiössä Jesper istui pöydän ääressä kaverinsa kanssa, ja olin varma, että se oli se eilisiltana mainittu Sisu. Laskin vesilasin tiskialtaaseen ja katsoin heitä.
Molemmilla heistä oli huvittunut ilme kasvoillaan ja Jesper kysyi: "Ottaaks darraprinsessa aamupalaa?"
Naurahdin ja katsoin häntä kulmat kurtussa.

"Ai mikä?", kysyin huvittuneena.

"Darraprinsessa.", Jesper vastasi ja hörppäsi kahviaan.

"Haha, okei. Mut ei kiitos, mul ei oo tapana jäädä tällee roikkumaa illan jälkee.", vastasin sohien hiuksiani.

"Syö ny jotai, ehkä sun oloki helpottais.", Jesper sanoi ja nousi ylös. Hän avasi jääkaapin ja katseli sen sisältöä. Hymähdin vastahakoisesti.

"Jos multa kysytään, nii paras lääke darraan on savu.", Sisu sanoi, ja sytytti sormiensa välissä komeilevan jointin. Hän tuikkasi jointin suuhunsa ja avasi keittiön ikkunan. Muutaman imun jälkeen, hän ojensi jointtia Jesperille, joka otti sen hymy huulillaan vastaan. Omien imujensa jälkeen, hän ojensi sitä minulle.

"Poltatko?", Jesper kysyi.

Kohautin olkapäitäni ja otin jointin käteeni.
"Voin mä pari hatsii ottaa.", vastasin ja vedin savua henkeeni.

En ollut polttanut kannabista, kun vain muutaman kerran aiemmin, mutta ajattelin, että se todella voisi auttaa krapulaani.
Puhaltaessani savut ulos keuhkoistani, ojensin jointin takaisin Sisulle.
Savu nousi päähäni ja hengähdin. Otin pöydästä tukea ja istuin alas. Ehkä oloni hieman helpotti?
Nojasin pöytään kädelläni ja käteeni päälläni.

En kuitenkaan tainnut näyttää kovin hyvinvoivalta, kun Sisu naurahti: "Vissii kolahti."

"Pitäiskö sun mennä nukkumaa vielä hetkeks?", Jesper ehdotti ja kyykistyi lattialle viereeni. Katsoin häntä sivusilmällä.
Olin jo sanomassa, kuinka minun pitäisi oikeasti lähteä kotiin ja kuinka en halunnut olla vaivaksi, mutta ajatus äitini kanssa riitelemisestä näissä oloissa sai minut nyökkäämään. Jesper hymyili myötätuntoisesti ja silitti yläselkääni. Nousin ylös ja kävelin hänen makuuhuoneeseensa. Rojahdin sängylle ja vedin peiton päälleni. Kiertelin huonetta katseellani ja oloni oli rauhallinen. Kuiva suu ja päänsärky kuitenkin hieman vaivasi.

Kuin tilauksesta Jesper avasi oven ja tarjosi minulle buranaa vesilasin kera. Nousin istumaan ja nielaisin kaksi valkoista pilleriä ja lasillisen vettä. Kiitin Jesperiä helpottuneesti hymyillen ja hän istui sängylle viereeni.

"Onks yhtää parempi olo?", Jesper kysyi.

"Mmhmm..", vastasin ja painoin pääni takaisin tyynyyn.

"Eilen oli hauskaa.", Jesper totesi.

"Joo oli.", sanoin.

"Otettasko joskus uusiks? Tai voitashan me tutustuu muutenki.", hän ehdotti.

"Pitää kattoo. Ei oo oikee mun tapasta.", sanoin.

"Vaihtelu virkistää?", hän yritti.

Naurahdin pienesti ja pyöräytin silmiäni leikkisästi.
"No jos mä annan mun snäpin sulle ja laitat mulle vaik koodii ku sulla on toinen keikka?", ehdotin.

"Se on hyvä alku.", Jesper sanoi nyökkäillen.

"Jaa alku mille? Oo tyytyväinen et ees annan mun snäpin-", sanoin.

"Anna mä arvaan. Ei oo sun tapasta?", Jesper keskeytti ja tuhahdin: "Nii..."

"Joo älä pelkää, en mä sua vielä oo kosimassa.", hän nauroi.

"Vielä?", sanoin piikittelevästi.

"Joojoo! Anna ny vaan se sun snäppis!", Jesper sanoi puhelin kädessään.

Nauroin ja kerroin snapchatin käyttänimeni hänelle. Pian omaan puhelimeeni kilahti ilmoitus uudesta kaverista ja kävin lisäämässä hänet takaisin. Nousin istumaan ja kävin puhelimellani somejani läpi hetken.
Tajusin katsoa kelloa ensimmäistä kertaa herättyäni, ja se näytti lähemmäs kahta iltapäivällä.

"Mun pitäs oikeesti alkaa lähtee...", sanoin ja heitin peiton pois päältäni.

"Mihin sulla on kiire? Oot aikunen ihminen, ei mutsis käskytä enää kotii syömää.", Jesper sanoi katsoen minua.

Purin huultani ja katsoin pois Jesperin vihreistä silmistä. Hänhän luuli minun olevan aikuinen ihminen, olimmehan tavanneet baarissa. Oikeastihan täyttäisin 18 vasta loppuvuodesta. Onnekseni Jasminin isoveli tunsi pojan, joka 60 eurosta teki väärennettyjä passeja, henkilökortteja, sekä ajokortteja.

"Vai?", Jesper kysyi, kun en vastannut mitään.

"Tarpeeks lähellä. En vaa tykkää jäädä pyörii kenenkää yhen illan juttujeni nurkkii.", vastasin pikaisesti ja olin nousemassa ylös, mutta Jesper tarttui ranteestani kiinni.

"Hei mä oon iha tosissani. Ooks sä alaikänen?", Jesper kysyi vakavana.

"Rauhotu, oon marraskuussa 18. En oo mikää vitun 15-vuotias.", sanoin ja riuhtaisin ranteeni irti häneen otteestaan.

"Joo, mut ei oo ok kusettaa iästää. Mä oon kuitenki kohta kakskymppinen.", Jesper sanoi.

Yskäisin ja sanoin: "Joo, anteeks."

"Ei mitää, pidä vaa mielessä.", Jesper sanoi ja hymyili.

Hymyilin hänelle takaisin ja nappasin pienen mustan laukkuni lattialta. Tarkistin, että lompakkoni ja muu tärkeä oli siellä yhä ja heitin sen olalleni.
"No mut tota... Kiitti illasta ja yöpaikasta.", sanoin hieman kiusallisesti.

"Millon vaa.", Jesper sanoi ja iski silmäänsä.

Hymyilin vinosti ja kävelin eteiseen. Nappasin takkini naulakosta ja sujautin kengät jalkaani. Huikkasin heipat Jesperille ja Sisulle ja poistuin asunnosta.

sata-nollaWhere stories live. Discover now