sata-nolla

14 ;; mustasukkainen

Wilma Eklund

Seisoskelin sopimamme sushiravintolan edessä ja odotin muita. Katselin eri pysäkeille pysähtyviä busseja, ja yhdestä niistä näin nousevan ulos Miisan.

En oikein tiennyt mitä mieltä olin Miisasta. Jesper, Jasmin ja Sisu vaikuttivat pitävän hänestä, mutta omasta mielestäni hän vaikutti feikiltä. Välillä hän kehui meitä aivan liikaa, mutta välillä rivien välistä luettuna hän haukkui.

Hän käveli luokseni ja tervehti minua hymyllä ja halauksella. Vastahakoisesti halasin häntä takaisin.

"Moiii! Miten sulla menee?", Miisa kysyi.

"Ehh, heräsin päikkäreiltä puol tuntii sitte ja sain pulloista rahat näihi safkoihi, eli ne on periaatteessa ilmaset. Et ihan hyvin sanosin.", vastasin rennosti.
"Mites sulla?", kysyin kohteliaisuuttani.

"Tosi hyvin! Pystyn suorittamaa mun viimeset kurssit nyt keväällä, nii valmistun jo toukokuussa. Ja sit tietenki tää Jepen tuleva levytyssoppari! Oikeesti voiks uskoo?", Miisa höpötti.

Tuhahdin, ja vastasin: "Tietenki. Se on helvetin lahjakas jätkä, se on ansainnu sen."

"Joo tottakai! Mietin vaan et ku oon kuitenki tienny sen jo yläasteella ja kuunnellu sen musaa sieltä asti. Nii tuntuu melkee epätodelliselta nähä kuinka pitkälle se on päässy.", Miisa sanoi.

"Ai mikä tuntuu epätodelliselta?", Jesper kysyi yllättäen, saaden meidät molemmat säikähtämään vähän.

"Vittuako säikyttelet?", sanoin läpsäisten häntä käsivarteen leikkisästi.

"Mäki sua.", Jesper vastasi.

Pyöräytin silmiäni, vaikka samalla hymyilin. Miisa hyppäsi kiinni hänen kaulaansa ja halasi häntä. Jesper horjahti taaksepäin ja halasi häntä takaisin.

"Oikeesti oon nii ylpee susta!", Miisa sanoi ja päästi Jesperistä irti.

Huomasin Jesperin punastuvan hieman kiittäessään häntä. Sisu haukotteli, ja ehdotti että astuisimme viimein ravintolaan sisään. Avasin lasisen oven ja nuori aasialainen nainen tervehti meitä ystävällisesti kassalta. Muodostimme siistin jonon ja vuoron perään maksoimme ruokamme. Kiitin onneani siitä, että opiskelijakorttini oli vielä voimassa, ja saisin sen ansiosta 10% alennuksen.
Tungin lompakkoani takaisin verkkareideni taskuun ja katsoin kulmat kurtussa kuinka Jesper maksoi omien ruokiensa lisäksi myös Miisan.

"Mikä sugardaddybisnes täällä on käynnissä?", kysyin vitsikkäästi.

"Jeppe oli nii ihana et se tarjos ku mulla ei ollu rahaa.", Miisa sanoi hymy huulillaan.

"Ja mulle et sanonu mitää, mä käytin viimeset pullorahani tänne.", sanoin sarkastinen sävy äänessäni leikkien loukkaantunutta.

"Mä ny tarjosin nää Miisalle ku pyysin sen jo mukaa enkä kehdannu peruu", Jesper huokaisi.

Ihmettelin, miksi me aina ylipäätään kutsuimme Miisan mukaan. Mielestäni joko minä tai hän jäi poikkeuksetta kolmanneksi pyöräksi, kun Jasmin ja Sisu olivat aina vain kiinni toisissaan.

Naurahdin ja vastasin: "Siinäs tarjoot, omat on rahas."

Jesper pudisteli päätään, ja lähdin viemään takkiani Sisun ja Jasminin valitsemaan pöytään. Laskelmallisesti valitsin kolmesta tuolista keskimmäisen, jotten vahingossakaan pääsisi jäämään Jesperin ja Miisan kolmanneksi pyöräksi.
Haettuamme ensimmäiset lautasemme täyteen, istuimme kaikki alas.

"Siis en kestä! Tuolla yhessä pöydässä oli joku nainen ja sillä oli maailman söpöin vauva.", Miisa ihasteli.

Hymähdin vastaukseksi ja Jasmin hymyili suu täynnä ruokaa.