remember us | Taekook |

osa 1

{Jungkook}

Istuin sängylläni, veitsi oli ranteessani, sillä hetkellä en tuntenut mitään muuta kuin pahaa, en tuntenut mitään, paitsi kipua, jonka tunsin kun veitsen terä painui ranteeseeni. Painoin veitsen mahdollisimman lujasti ihoani vasten.
"jungkook? oletko siellä?" Oven takaa kuului tuttu mutta rasittava ääni. "Joo, täällä minä olen" huusin, otin veitsen ranteeltani ja laitoin sen peiton alle. hoitaja tuli sisään. "Mitä sinä teet?" Hän kysyi ja meni avaamaan huoneeni verhot "miltä näyttää? En vittu tee mitään", sanoin turhautuneena. "Sinun pitäisi mennä ulos, raitis ilma tekee hyvää" hoitaja sanoi "ehkä sinulle" vastasin "menkää nyt ulos hetkeksi" hoitaja sanoi ja lähti huoneesta. Otin veitsen peiton alta ja katsoin sitä, heitin sen lattialle "helvetti haluan pois täältä!"

Laitoin kengät jalkaani ja menin ulos.
Kävelin sinne tänne, kunnes joku tarttui käteeni, käännyin ympäri "älä helvetti uskalla koskea minuun!" Sanoin ennen kuin tajusin, että se oli hoitajani. "Anteeksi" pyysin anteeksi. "Ei hätää, tulin vain katsomaan, miten sinulla menee", hoitaja sanoi, minä huokasin. "kuule, tiedän, että ei ole kivaa olla täällä, mutta tämä on sinulle parasta, jos ottaisit asiat positiivisesti, viihtyisit varmasti täällä" hoitaja sanoi "Olen eri mieltä, haluan pois täältä"
Sanoin vakavasti "Lupaan, että pääsette pois täältä kun vanhempasi tulevat takaisin, ja jos et pääse, viimeistään aikuisena" Sairaanhoitaja sanoi lempeästi "kyllä, tiedän sen, mutta se ei tunnu todelliselta, olen jo hyväksynyt sen, että en pääse täältä pois vaikka haluaisin", sanoin ja menin takaisin sisälle. Ovelleni koputettiin. "Tule sisään", sanoin, tyttö astui huoneeseeni "sinä? Painu helvettiin täältä, en tarvitse ketään tänne nyt!!" huusin ja tyttö lähti nopeasti.

{illalla}

Istun ruokapöydän ääressä ja söin kuivaa leipää "sinuna laittaisit voitakin". hoitaja sanoi "menee se näinkin". sanoin ja jatkoin syömistä. Syötyäni menin takaisin huoneeseeni.

{kaksi kuukautta myöhemmin}

Pakkasin tavarani laukkuuni, ymmärsit oikein, lähden täältä helvettiin tänään.

"jungkook, oletko valmis? Juna lähtee 20 minuutin kuluttua" hoitaja huusi alakerrasta "joo, minä tulen" ja minä menin alakertaan laukkuni kanssa. "Tule, mennään", hoitaja sanoi ja menimme autoon. Auto lähti ajamaan lähimmälle rautatieasemalle. Ulkona satoi vettä. Hetken ajettuamme saavuimme rautatieasemalle, nousin autosta ja menin hakemaan laukkuni tavaratilasta. "Tule, hei sitten, minulla tulee ikävä sinua", hoitaja sanoi ja halasi minua "hei hei, minäkin jään kaipaamaan sinua, vähän." sanoin ja halasin takaisin. Kävelin rautatieasemalle odottamaan junaa. Noin 15 minuutin kuluttua juna saapui ja nousin junaan.