remember us | Taekook |

osa 15

[lyhyt osa]

{Taehyung}

Kävelin kohti paikkaa jossa yeonjun halua nähdä, ois vitun helpompaa jos ois auto tai joku muu vastaava. Minua kyllä vähän ihmetyttää miks yeonjun haluu yhtäkkiä parin vuoden jälkeen taas nähdä, ei me edes olla oltu missään yhteyksissä, luulin et se on jo unohtanut mut.

Saavuin paikalle jossa meidän piti nähdä, se oli joku vanha huoltoasema, mutta ketään muuta ei siellä näkynyt.
Odotin hetken, tai meni siinä enemmän kuin 'hetki', sitten joku tönäisi mua takaapäin. Käännyin ympäri. "Ai hei." Sanoin, se oli yeonjun. "Moi tae, pitkästä aikaa." Tuo sanoi ja katsoi minua päästä varpaisiin. "Joo." Sanoin. "Miks halusit nähä?" Jatkoin. "Mul oli sulle asiaa, joka liittyy yhteen sun läheiseen." Yeonjun sanoi. "Ömm...okeih?" Sanoin, en yhtään tiennyt mistä se puhuu. "Nimittäin se liittyy jungkookkiin." Yeonjun sanoi ja katsoi minua silmiin. "Häh? Mistä tiiät jungkookin?" Kysyin ja ristin käteni.
"Yks tuttu kerto, ootte kuulemma yhes." Yeonjun sanoi ja alkoi kiertää minua ympäri. "Kuka saatana levittää mun henkilökohtaisia asioita?!" Kysyin.
"En voi kertoo...mut mä tiiän et sä tunnet sen." Yeonjun sanoi. "Vittu mikä tässä on pointti?" Ärähdin. "Se että-" yeonjun aloitti mutta kesken lauseen hänen puhelin soi. "mitä nyt?" "............?" "Sitokaa niin tiukalle että se ei pysty irrottamaan itseään, onko selvä?" "..........?" "Ihan sama, laita vaikka, mut niin Paljon et se ei pysty huutamaan apua." "........" "Moikka."

Yeonjun lopetti puhelun. "Jatketaan, eli pointti on se että jungkook on niin avuton pentu että se ei pysty puolustamaan itseään eikä ketään muutakaan, ihan tiedoksi vaan että sitä ei kannata jättää yksin, ainakaan jos on minusta kyse." Yeonjun sanoi ja virnisti.
"Mitä helvettiä sä tarkoitat?" Tuhahdin
"Sitä että jungkook saattaa olla pienessä ongelmassa nyt." Yeonjun sanoi ja nauroi. "Mitä helvettiä sä oot tehny?" Huusi "mene katsomaan." Yeonjun sanoi. Lähdin juoksemaan kohti kämppää, niin kovaa kuin mahdollista. Purin huultani. "Jungkook, koita kestää!" Sanoin samalla juosten. Hetken päästä minua vastaan tuli auto jossa istui "Kai? Mitä helvettiä sillä on auto? Mitä ne on tehny jungkookille?!" Sanoin ja nopeutin vauhtia.

Saavuin asunnolle ja juoksin portaat ylimpään kerrokseen. Avasin oven avaimella ja ryntäsin sisään. "Jungkook??!" Huusin mutta vastausta ei tullut. "Jungkook?!?!" Edelleen hiljaista. Juoksin olohuoneeseen ja näin jungkookin sidottuna lattialla teippi suun edessä.

"Sitokaa niin tiukalle että se ei pysty irrottamaan itseään, onko selvä?"

"niin Paljon et se ei pysty huutamaan apua."

Juoksin jungkookin luokse. "Jungkook?!" Sanoin hätäisesti ja irrotin köydet ja otin teipin pois hänen suun edestä. Tämä hengitti raskaasti. "Ootko kunnossa? Mitä tapahtu?" Kysyin ja halasin tuota.
"Ku lähit nii Kai tuli tänne ja sito mut ja laittoi teipin mun suuhun ja en tiiä mitä se sillä aikaa teki ennenkuin lähti." Tuo sanoi paniikissa. "Ei hätää, Me ei olla enää missään tekemisissä Kain kanssa." Sanoin. Tuo nyökkäsi ja halasi minua tiukasti. "Ei hätää." Sanoin ja silitin jungkookin hiuksia. "Mitä yeonjun?" Jungkook kysyi. "Se oli kaiken tän takana." Sanoin "ja Kai aloitti tän jo silloin ku se kiusas suo siel baarin edessä." Huokaisin. "Nii." Jungkook sanoi ja painoi päänsä rintaani vasten. "Mua väsyttää..." Tuo sanoi. "joo, mennään nukkumaan." Sanoin ja otin jungkookin syliini ja lähdin kantamaan häntä makuuhuoneeseen.