Runo

14.

14.

Mimmu katseli itseään peilistä. Puku oli täydellinen. Se imarteli hänen vartaloaan. Hän pyörähti kokovartalopeilin edessä. Jalassa oli Stockmannilta ostetut korkokengät. Hiukset laitettu. Kiharrettu ja nutturassa oli helmikoristeisia hiuspinnejä. Kaulalla aidot helmet ja korvissa niihin sopivat korvakorut. Tommy katseli häntä työhuoneensa ovelta. Laittoi kalvosinnappejaan. Hän hymyili.

-Näytät kauniilta.

- Kiitos.

- Tänään juhlitaan. Sait tehtyä viimein sen juttusi Teribergasta ja mä sain uuden sopimuksen. Tää ilta on meidän. Tommy sanoi ja asteli keittiöön. Sen kiiltonahka kengät natisi lattialla. Mimmu oli lähettänyt juttunsa jo viikko sitten Matkailuavartaa lehdelle. He olivat pitäneet siitä. Kiitelleet, vaikka myöhässähän se oli ollut. Nyt hän oli sulkenut viimeisen oven Teribergaan. Hän oli päästänyt irti. Eilen kun Tommy oli töissä hän poltti päiväkirjan ja poisti kaikki kuvat koneelta. Oli syyskuun toisen viikon loppu. Kuukausi oli kulunut siitä kun hän oli palannut kotiin. Kuukausi kuukaudelta hän selviäisi tästä.

- Mehän voitaisi ensi kesänä käydä siellä Teribergassa. Haluaisin nähdä sen paikan. Tommy selitti keittiöstä. Räjäytti kuohuviinipullon korkin. Kaatoi kultaista kuplivaa juomaa kapeisiin laseihin. Mimmu oli laittamassa huulipunaa. Hänen kätensä pysähtyi miehen sanojen jälkeen. Hän katsoi eteisen kokovartalopeilin kautta miestään totisena. Tommy katsoi häntä hymyillen kaksi lasia käsissään.

- No katsotaan nyt. Mimmu sanoi ja hymyili. Hänen silmänsä eivät ylettäneet hymyyn. Hän kääntyi ja käveli Tommyn viereen. Koroissa hän oli miehensä pituinen. Hän suuteli miehen poskea, joka tuoksui partavedeltä. Kalliilta sellaiselta. Tommyn kravatti oli samanvireä kun hänen pukunsa. He olivat värikoodattu. Tommy antoi lasin Mimmulle. Juoma oli kallista. Alkossa pullo maksoi 85 euroa. Tommy halusi kuitenkin vain parasta. Lasit kilahtivat toisiaan vasten. Tommy naurahti piteli häntä toisella kädellä vyötäröltä. He joivat. Kuplat tuntuivat nenässä asti.

- No niin vaimo oletko valmis? Lähdetään hurmaamaan ihmisiä ja puhumaan purjehduksesta. Tommy virnisti. Mimmu nyökkäsi.

- Siellä on tosi mahtavia tyyppejä. Voidaan ehkä saada ensikesäksi matkaseuraa välimerelle. Juttelin alustavasti Laiteloiden kanssa. He omistavat sen kangastehtaan. Tiedäthän?

- Joo.

- He on purjehtineet ennenkin välimerelle ja me juteltiin viimeksi kun nähtiin että... Tommy puhui kun he astelivat eteiseen. Taksi odotti jo portilla. Mimmu otti takkinsa ja laukkunsa ja vilkaisi vielä asuntoa. Kaikki oli pois päältä. Talo oli hiljainen. Pihalla naapurissa pariskunnalla oli rapukutsut. Ilta oli kuulas ja lämmin.

- Hauskaa iltaa!!! Naapurin rouva Mirjami huusi ja huiskutti kättään. Hän oli selvästi juonut jo muutaman snapsin. Mimmu vilkutti Mirjamille. Vieraat nauroivat kynttilöiden, ulkotulien ja avokrillin lämpimässä valossa. Savun tuoksu toi mimmun mieleen Dimin. Vielä viimeinen kerta. Hänen oli unohdettava.

***

Kokko paloin vauhdilla. Tuli nuoli puita, jotka paukkuivat ja valittivat. Savu tuoksui voimakkaana Mimmun nenään. Liekkien katseleminen herkisti häntä jostain syystä. Pimeys tuntui äärettömältä. Aivan kuin kokko imisi kaiken valon itseensä. Sen liekit heijastuivat mustalta näyttävästä vedestä. Ihmiset nauroivat, lauloivat huutelivat. Mustia siluetteja tulen loimun valossa. Monet tulivat juttelemaan. Mimmu otti kuvia. Muistoja ihmisistä. Joi juomaa kun tarjottiin. Söi ruokaa kun tarjottiin. Hänen kenkänsä olivat täynnä hiekkaa. Meren tuoksu häipyi savun hajun alle.