jb - ciao bella

4. luku

"Herranjumala, kuinka paljon mä oikeen join? Mun päätä särkee ihan helvetisti ja oksennus on selvästikin lentänyt, sillä mun kurkkuani polttelee jumalattomasti", valitan Caitlinille, kun olen päässyt makuuhuoneestani jopa keittiöön asti. Caitlin katsoo mua hetken, painaen sitten katseensa takaisin kahvikuppiinsa.

"Sä et muista?" kuulen hiljaisen kysymyksen naisen suusta. Pääni pudistuksen jälkeen Caitlin huokaisee todella raskaasti: "Voi helvetti." Mitä mä tällä kertaa olen tehnyt!? Mulla ei ole hajuakaan miten mä olen päässyt edes kotiin! Pienen hiljaisuuden jälkeen nainen sanoo vain:

"Sä suutelit Justinin kanssa."

Sydämeni pysähtyy, tai ainakin siltä se tuntuu. Paniikki iskee ja mun tekisi mieli vajota maan rakoon. Ei jumalauta. Ei.

"Oletko sä tosissas?" kysyn ääni väristen. Huomaan käsieni tärisevän, eikä se todellakaan johdu pelkästään tästä krapulasta. Caitlin nyökkää pienesti, huultaan purren. Nainen välttelee katsomasta mua silmiin ja antaa katseensa vaellella pöydän pinnalla. Mä en todellakaan liikkuisi enää mihinkään kotoa. Nousen hiljaa pöydän äärestä ja kävelen takaisin makuuhuoneeseeni. Kumarrun ottamaan lattialta laukkuni, josta otan puhelimeni shokissa käsiini.

"(6) vastaamatonta puhelua henkilöltä Justin B."

Voi paska, se on siis totta. Voi helvetti, mä en juo enää ikinä. En ikinä. Tää morkkis on pahin kaikista. Lasken puhelimeni viereeni sängylle ja kaivaudun peiton alle. Mä pysyn täällä koko loppu elämäni.

"Cara!" kuulen Caitlinin huudahduksen ja samalla joku ryntää huoneeseeni. Otan peiton pois silmiltäni nähdäkseni tulijan, mutta turhaan. Piiloudun takaisin peiton alle.

"Helvetti, Cara! Meidän pitää puhua", Justin huudahtaa. Mies istuu sängylleni, nousee seisomaan ja istuu takaisin.

"En mä muista mitään, joten älä vaivaudu turhaan", piipitän. Justin repii peiton kasvojeni päältä ja katsoo mua epätoivoisesti.

"Hailey on niin vihainen, ettei voi edes katsoa mua! Mitä helvettiä mä teen!?" Justin tuskailee.

"Paljon varmaan auttaaki, että tulit tänne. Netti on millä hetkellä hyvänsä täynnä kuvia susta kävelemässä meille", huomautan.

"Sä et vastannut puhelimeen!" Justin kivahtaa.

"Keskity Haileylle puhumiseen ja unohdetaan koko ilta", anelen, muttei Justin anna asian olla.

"Cara, mä tein alotteen! En mä voi katsoa Haileytä enää ikinä ilman, että mun sydämeen sattuisi", Justin melkein nyyhkii. Seuraavaksi Austin rynnii huoneeseeni. Tämä tästä vielä puuttuikin.

"MIKÄ HELVETTI SUA VAIVAA!?" Austin huutaa Justinille kurkkusuorana. Justin ei nosta katsettaan lattiasta. Herranjumala, mies alentuu! "Sulla on päässä jotain pahasti vialla!" Olen avaamassa suutani, mutta Elisa ehtii ensin. Hitto, mä rakastan Justinia liikaa katsoakseni että miestä nöyryytetään, vaikka tämä on nöyryyttänyt mua viimeaikoina aika useasti.

"Austin.." Elisa huokaisee ovelta. Austin ei liikahdakkaan, ihankuin mies palaisi äkillisesti takaisin todellisuuteen. Raivo miehen silmistä on hävinnyt ja tämä näyttää häkeltyneeltä. Ilmeisesti Austin ei olisi halunnut, että Elisa näkee miehestä heti tämän puolen. "Mä tiedän että sä rakastat Caraa kuin siskoa, mutta musta tuntuu että Caran ja Justinin pitää selvittää tämä asia kahdestaan." Mä suon Elisalle kiitollisen katseen ja hymyilen pienesti. Austin nyökkää, ottaa Elisan kädestä ja lähtee pois huoneestani. Justinin katse on edelleen maassa.

"Saanko mä kysyä jotain?" Justin kysyy rikkinäisellä äänellä. Ynähdän vastaukseksi, jonka mies ilmeisesti tulkitsee myöntymiseksi. "Mikset sä sanonut mitään Austinin huutaessa?"

"Koska mä halusin sun tietävän miltä tuntuu, kun joku nöyryyttää sua sun heikoimmalla hetkellä", sanon hetken hiljaisuuden jälkeen.

"Mitä sä meinaat?"

"Sä olet nöyryyttänyt mua viimeaikoina aivan helvetisti, vaikka hyvinkin tiedät että mä olen niin pohjalla kuin olla voi. Mikset sä voi jättää mua rauhaan? Mitä niin pahaa mä olen sulle tehnyt?" lopun kysyn melkein sortuen kyyneliin, mutta pidän ne sisälläni. Justin ei ilmeisesti voinut pidätellä itkua, sillä näen parin kyyneleen valuvan miehen virheettömille, sopivan ruskettuneille poskille. Hauska, että täydellisen ulkokuoren alla piilee hirvittävä määrä virheitä.

"Mä rakastan sua niin paljon."

Mies nostaa katseensa vihdoin, tällä hetkellä itkien kunnolla. Samassa mäkin purskahdan itkuun. Painan käden kasvojeni eteen ja annan kaiken tulla ulos.

"Jos sä rakastaisit mua, et sä voisi tehdä mulle näin. Sä olit mun elämäni tärkein ihminen, mutta hetkessä susta tuli mun pahin vihollinen", huudahdan, vaikka tiedän että oven takana on melkoinen yleisö.

"Mun oli pakko peitellä niitä tunteita, jos mä en olisi naljaillut sulle, mä olisin juossut suoraan sun luoksesi Haileystä huolimatta.."

Mä en vaivaudu vastaamaan mitään, enkä oikein löydä sopivia sanojakaan. Joko en usko miehen sanoihin, tai sitten ne tulivat niin puskista etten ole sisäistänyt niitä. Justin jaksoi odottaa jonkin aikaa, mutta luovutti ja lähti vähin äänin pois.

Justin

Jointti polttelee jo huuliani, joten tumppaan sen tuhkakuppiin ja puhallan viimeiset helpotuksen sauhut ulos. Päässäni pyörii juuri sopivasti, eikä mikään vedä tälle tunteelle vertoja.

"Onko jo parempi mieli, rakkaani?" Hailey kysyy, istuen mun syliini hymyn kera.

"Mä en halua puhua siitä", tokaisen ja liikahdan nojatuolissa saadakseni paremman asennon.

"Parasta on, ettet ota sitä vässykkää takaisin", naiseni hymyilee ja vetää henkoset omasta jointistaan.

"Johan mä sanoin, etten halua puhua siitä", ärähdän ja pukkaan naisen pois sylistäni. Nousen sohvalta ja lähden huoneesta muiden luo. Kodissani on jo viidettä kertaa bileet tällä viikolla, mutta se auttaa mua pitämään tunteeni kurissa. Mä idiootti menin itkemään Caralle. En mä todellisuudessa välitä Haileystä pätkääkään, mutta se on ihan kiva laastari. Ja Haileyn ansiosta löysin pilven, joten on siinä kai jotain hyvääkin.

"Justin, my man! Mikä pössis?" Tyga virnistää ja lyö mua hellästi olkapäähän. Otan käden kiinni ja heilautan sen pois.

"Mä en ole tolla tuulella."

Tyga nyökkää. "Ymmärrän, bro."

Kävelen portaita alas, jossa on käynnissä kunnon bileet. Nyt kun tarkemmin ajattelee, olen hieman kyllästynyt Haileyhyn. Typerä akka.

"Tuutsä?" kysyn joltain ihan näpsäkän näköiseltä brunelta. Tyttö nyökkää silmät sädehtien, tullen kiehnäämään kainalooni. Lähdemme kävelemään portaita takaisin ylös, kun Hailey tulee vastaan.

"Oletko sä tosissasi?" Hailey kysyy agressiivisesti. Vedän brunettea lähemmäs itseäni ja painan naisen huulille limaisen suudelman. Hailey vetäisee poskelleni litsarin ja lähtee korot kopistellen alakertaan. Virnistän ja vedän brunen mukaani makuuhuoneeseen.