jb - ciao bella

30. luku

//waaat 4k!! kiitos kaikille,
tähän on hyvä lopettaa. 😊❤️//

Pari viikkoa myöhemmin

Paljastui, että Michael oli kusettanut kaiken "välillämme tapahtuneen". Selena kertoi, että olimme tulleet kotiin ja mä olin sammunut samantien. Michaelilla ei ollut yöpaikkaa, joten mies oli laittanut nukkumaan viereeni. Ilmeisesti miehellä oli myös jotain tunteita mua kohtaan, joten toi lavasti huoneeni niin, että näytti kuin olisimme harrastaneet seksiä. Mä järkytyin tiedosta niin, etten oikein edes osaa sisäistää asiaa.

Justin antoi mulle anteeksi, enkä mä ole ikinä ollut mistään niin kiitollinen. Meillä on kuoppainen tie edessämme, mutta mulla on kaikki luotto siihen että meidän suhde kestää sen. Mä rakastan Justinia niin paljon, etten anna minkään tulla suhteemme eteen.

Me ollaan vietetty viime päivät Justinin luona ilman ketään muuta ja olemme jutelleet paljon asioista. Se on helpottanut molempien oloja ja olen huomannut myös, että olemme paljon vapautuneempia tämän kaiken jälkeen.

"Onko täällä mangoa?" huokaisen kun makoilemme olohuoneen sohvalla. Justin kääntyy katsomaan mua näyttäen huvittuneelta.

"En usko, miks niin?"

Mun suustani tulee pelkkää kiukkuista mutinaa ja Justin näyttää entistä huvittuneemmalta. Jostain syystä mua ärsyttää tällä hetkellä aivan helvetisti Justinin naama, vaikka juuri äsken olisin voinut hakea miehelle kuun taivaalta. Keskustelu jää sikseen, kun ovikello soi ja Justin loikkii avaamaan oven. Kuulen Pattien äänen ja tulen siitä hyvin onnelliseksi, mutta jostain syystä silmistäni puskee kyyneleitä.

"Mä ajattelin tulla käväseen ennen häitä, mua jännittää ihan kamalasti. Entä jos mä vaikka kompuroin siinä alttarilla?" Pattie höpöttelee ja tulee tervehtimään mua halilla. Nainen kuitenkin hiljenee kun näkee kyyneleet poskillani. "Voi kultapieni, tulinko mä huonoon aikaan?"

"Siis sen mieliala on vaihdellu ihan sairaasti", Justin kertoo vieläkin huvittuneena ja istuu viereeni, vetäen mut kainaloonsa. Pattie näyttää miettiväiseltä, mutta pysyy kuitenkin hiljaa. Nainen istuu nojatuoliin vastapäätämme.

"Mä en ees tykkää mangosta", nyyhkin Justinia vasten. Pattie maiskauttaa suutaan ja kohentaa ryhtiään.

"Cara, onko mahdollista että sä olet raskaana?" nainen töksäyttää yhtäkkiä, mutta hellävaraisesti kuitenkin. Mun sydän on pysähtymäisillään ja tunnen Justininkin kehon jäykistyvän.

"No meille kyllä sattu pieni vahinko mut se hoidettiin", Justin selittää ja Pattie katsoo poikaansa päätään pudistellen.

"Mä en ole mikään lääkäri, mutta mun mielestä Caralla on selviä raskauden merkkejä", nainen sanoo. "Ei tämmöiset asiat välttämättä hoidu tuosta noin vaan, mikään ehkäisykeino ei oo sataprosenttinen eikä varsinkaan jälkiehkäisy."

Mulla on vähän sellainen olo ku me istuttais terveystiedon tunnilla. Mulla on kamala olo, päässä huimaa ja oksettaa. En mä voi odottaa näin nuorena lasta, enhän mä osaa huolehtia itsestänikään! Mä en saa edes sanaa suusta ja kaikki mitä Justin ja Pattie puhuvat keskenään, menee multa ihan ohi.

Pattie lähtee ostamaan raskaustestiä, koska jos mä menisin, niin media sekoaisi. En ole vieläkään saanut sanaa suustani ja Justin katselee mua huolestuneena.