jb - ciao bella

23. luku

Pari viikkoa myöhemmin

Lähdemme ravintolasta ja ulkopuolella odottaa valtava joukko faneja, joka ei tule yllätyksenä. Justin vetää mustan lippiksen syvemmälle päähänsä ja huokailee. Astumme ulos ja kävelemme ripeää vauhtia kohti autoa.

"Justin, Justiin!" "Otetaan kuva?" "Justin, pliis!"

"Mee sä eka", Justin sanoo, mutten saa mitään selvää miehen puheesta kiljumisen ja huudahduksien vuoksi. Kun pyydän toistamaan, Justin käskee mun mennä autoon ja yhtäkkiä kääntyykin parin fanin puoleen jotka huutavat kaikista koviten.

"Mä kuulen vähemmästäkin!" mies ärähtää ja tulee viereeni autoon. Henkivartijat, kuski ja muut Justinin työntekijät eivät hätkähdäkkään, mutta mä en voi hillitä järkyttynyttä ilmettäni. En myöskään voi estää itseäni nousemasta autosta, kun näen niiden kahden tytön ja yhden pojan - joille Justin huusi - purskahtavan pettyneeseen itkuun. Nyt henkivartijat hätkähtävät, sillä en todellakaan saisi tehdä näin. Menen pienen porukan luo ja nekin näyttävät järkyttyneiltä.

"Mä oon tosi pahoillani tosta", sanon ja halaan jokaista vuoron perään aidan yli, joka saa jopa pienen hymyn niiden huulille. Samassa Justin astuu autosta ulos ja tulee meidän luokse.

"Mulla on maailman huonoin päivä tänään, mutten mä saisi todellakaan purkaa sitä teihin. Mä oon tositosi pahoillani", mies sanoo, näyttäen tosi katuvalta. Otin heistä parit kuvat, jonka jälkeen meidän tosissaan pitää jatkaa matkaa. Kun lähdemme takaisin autolle, Justin vetää mut lähelleen ja kuiskaa kiitoksen korvaani.

Olen pistänyt merkille, että Justin on alkanut olemaan hiukan kylmempi julkisuudessa - jopa hiukan meille läheisillekkin. Ei huolestuttavan paljoa kuitenkaan, mutta pelkään että se pahenee jossain vaiheessa.

Nyt kuitenkin istuskelemme Selenan uima-altaalla ja Ariana Granden Everydayn basso leikittelee korvissamme. Nautiskelemme drinkkejä ja juttelemme niitä näitä, auringon paistaessa täydeltä taivaalta.

"Voiko joku hakea jääkaapista pihvit? Mä en viiti jättää tätä grilliä vahtimatta", Selena pyytää ja mä ilmoittaudun vapaaehtoiseksi. Tygakin nousee, kuulemma hakemaan lisää jäitä drinkkeihimme. Sisällä avaan jääkaapin ja korjaan samalla bikinien yläosaa.

"Miten teillä menee Justinin kanssa?" Tyga kysyy yhtäkkiä ja melkein säikähdän miehen ääntä - me ei olla juteltu Michaelin kanssa oikeastaan ikinä.

"Kuinka niin?" saan inahdetuksi.

"Mä olen huomannut, että siitä on tullu jotenki oudompi", Tyga virnuilee. Vaikka olen hiukan samaa mieltä, päätän olla vastaamatta mitään. Otan pihvit ja lähden kävelemään takaisin ulos, mutta mies pysäyttää mut.

"Cara, meidän pitäis tutustua paremmin", mies sanoo vielä, vilpittömällä katseella.

"Jep", hymyilen ja saan vastaukseksi hymyn, jota Tyga ei usein näytä ihmisille. Jatkan matkaani ja lasken grillin viereen lautasellisen raakoja pihvejä. Istun takaisin paikalleni ja huomaan Tygan jatkavan tuijotustani.

Autoimme kaikki Selenaa paistamaan grilliruoat, jonka jälkeen katoimme ulos pitkän pöydän. On jo tosi pimeää, joten ulkovalot ja kynttilät tekevät pöydästä taijanomaisen. Kun kaikki muut ovat istuneet, mä nappaan äkkiä kuvan siitä näystä ja lisään sen Instagramiin muistoksi. Hymyillen istun muiden seuraan ja juttelemme niitä näitä, niinkuin aina.

"Voi, ihana Cara", Gigi hymyilee nähtyään ilmeisesti ottamani kuvan. Muutkin haluavat nähdä ja lopulta kaikki katsovat mua jotenkin suloisesti.

"Mä en ajatellut, että sä näet meidät tollaisena", Selena sanoo. "Jotenki noin kauniina. Sä ihan selvästi kuulut meidän porukkaan, ehkä jopa paremmin kuin kukaan muu meistä."

"Sä olet meidän porukan sydän", Fredo virnistää ja kaikkien sanat lämmittävät sydäntäni mielettömästi. Päätämme nostaa sen kunniaksi samppanjalasit ja käymme ruoan kimppuun. En voi kuitenkaan olla huomaamatta Justinin vaitonaisuutta. Mies ei ole sanonut montaa sanaa koko illan aikana ja mua huolettaa, koska ei mies ole juuri koskaan tuollainen.

x

Justinin henkivartija nappasi meidät kaksi Selenalta kyytiin ja päätimme mennä Justinin luokse. Silittelen miehen reittä, ton katsoessa vain auton ikkunasta ulos. Silittelyni ei tuota mitään tulosta, mikä ei todellakaan ole normaalia.

"Mikä sulla on?" tokaisen yhtäkkiä ja Justin hätkähtää, kääntyen vihdoin katsomaan mua.

"Miten niin?" mies hymähtää ääni käheänä vaitonaisuutensa vuoksi ja kääntyy taas katsomaan ikkunaa. Tiedän, ettei mies odota vastausta kysymykseensä, joten päätän pitää turpani kiinni. Otan huokaisten käteni miehen reideltä ja käännyn katsomaan oman puoleni ikkunaa. Justinille päästyämme kävelen korkokengät jalassani keittiöön, vaikka tiedän Justinin vihaavan sitä. Otan jääkaapista vesipullon ja käännyn keittiöön tulleeseen mieheen päin. Justin katsoo mua hetken, laskien katseensa kenkiini. Avaan vesipullon kylmänviileästi ja juon siitä. Justin ei vieläkään sano mitään, joten lähden kävelemään kohti olohuonetta. Laitan helvetin ison television päälle, mutten kerkeä katsoa sitä kauaa.

"Mikä helvetti sulla on hätänä?" murahdan, kun Justin on laittanut television kiinni. Mies miettii hetken, tulee luokseni ja vetää korkokengät jalastani, heittäen ne johonkin lattialle. Samassa mies vetää mut syliinsä puristaen takareisiäni ja työntää mut seinää vasten. Vaikka mua ärsyttääkin aivan jumalattomasti miehen käytös, en voi kieltää, etteikö se silti sytyttäisi mua. Miehen lantion painuessa omaani vasten, huulieni välistä karkaa nautinnollinen henkäys.

Jossain vaiheessa aamuyöstä herään sohvalta ja tunnen Justinin vartalon hohkaavan lämpöä omaani vasten. Nousen ja kiedon viltin alastoman vartaloni ympärille. Otan keittiöstä avaamani vesipullon ja juon siitä. Samassa kuulen tärähdyksen ja käännyn keittiötasoon päin nähdäkseni, kumman puhelin ääntelee.

"Soita kun se lähtee, mulla on ikävä! x"

Kulmani kurtistuvat ja tajuan, etten todellakaan tuijota oman puhelimeni näyttöä, vaan Justinin. Puren huultani ja luen vielä kerran näytölle ilmestyneen viestin, joka on joltain Sofialta. Samassa mun tajuntaani tunkeutuu, että nyt ei ole kaikki hyvin. Kädet täristen alan miettimään mitä teen. Herätänkö Justinin ja puhun asiasta? Ei mies ole kyllä puhunut koko eilisenä päivänä mitään, joten se ei hyövyttäisi. Pamautanko miestä suoraan paistinpannulla päähän? Päätän kuitenkin valita kolmannen vaihtoehdon, johon sisältyy vaatteiden pukeminen päälle ja lähteminen helvettiin tästä talosta. Kotiin kävellessäni mulla on aikaa miettiä asiaa enemmän, joka on tehdä mut hulluksi. Helvetti, onko Justin pettänyt mua? Tai aikeissa pettää? Meinaako se jättää mut ja vaihtaa johonkin parempaan? No mutta nainenhan voi olla vain joku, joka yrittää epätoivoisesti Justinia. Tai sitten mä käsitin viestin väärin. 'Soita kun se lähtee', kuka on se? Voi helvetti, oonko mä nyt ylireagoinut? Mähän olen aivan idiootti. Ehkä viesti oli joltain serkulta, joka ei pidä musta ja haluaa nähdä Justinia. Miksen mä vain voinut herättää Justinia ja kysyä asiasta?