20. luku

748 56 2
                                    

Kendall, Cody, Gigi, Michael, Fredo, Xavier, Selena, Justin ja mä vietetään iltaa kaupungin suosituimmassa baarissa - tietenkin vip-alueella. Kaikilla on mielettömän hauskaa, koska siitä on kauan kun olemme viimeksi löytäneet yhteistä vapaa-aikaa koko porukalla.

"Täällähän on tuttuja", kuuluu yhtäkkiä viereisestä pöydästä ja kaikki kääntyvät katsomaan äänen suuntaan. Justin on ensimmäinen, joka tunnistaa hahmon:

"Zayn, helvetti!"

Justin nousee tervehtimään rankasti tatuoitua miestä. Hahmotan, että tolla on päällään musta tiukka T-paita ja hieman tummat pillifarkut. Miehen hiukset ovat mustat tyvestä ja blondit päältä. Mies on antanut partansa kasvaa kunnolla ja ottanut nenäkorun, joka passaa tolle hyvin. Helvetti, tostahan on tullut mielettömän kuuma! Muutkin nousevat tervehtimään miestä, joten mäkin teen niin. Kävelen muiden luokse ja Zayn huomaa mut.

"Hei, sua mä en tunnekkaan", mies hoksaa ja suo mulle sellaisen hymyn, jonka tiedän Justinin ajattelevan epäsopivaksi. Hymyilen kuitenkin takaisin ja ojennan käteni.

"Cara."

Zayn tarttuu käteeni vahvalla otteella, melkein kuiskaten oman nimensä.

"Tuutko sä istuun meidän kanssa?" Selena kysyy ja se sopii miehelle oivasti. Istumme kaikki takaisin pöytäämme, tällä kertaa Zayn seurassamme.

Justin

Juttelemme kaikki yhdessä, mutten voi olla huomaamatta Zaynin katsovan Caraa kokoajan. Helvetti, se tekee mut hulluksi. Zayn on mahtava tyyppi, mutta jos se koskee Caraan pitkällä tikullakaan, mä en pidättele raivoani.

"Oikeesti!? Jennifer Lopez? Puhutaanhan me nyt samasta ihmisestä?" Cara kikattaa ja Zayn yhtyy nauruun.

"Joojoo!" Zayn virnistää.

"Rakas, uskotko sä tota huijaria?" Cara kääntyy puoleeni ja pyyhkii naurukyyneleitään. Mä en seurannut keskustelua yhtään, joten kohautan vain olkiani ja otan huikan drinkistäni.

"Mä en valehtelis tällasesta!" Zayn vannoo. Huomaan Caran jääneen tuijottamaan mua, joten käännyn tohon päin takaisin.

"Haluatko sä lähteä?" nainen kysyy ja ottaa käteni omaansa, sivellen sitä.

"En tietenkään, vastahan me tultiin", hymyilen ja suikkaan suukon ton jumalaisen olennon huulille. Se hymyilee mulle takaisin ja kääntyy kuuntelemaan Gigin höpötystä, pitäen kuitenkin kädestäni suloisesti kiinni.

"Lisää shotteja!" Michael tilaa tarjoilijalta ja nainen nyökkää iso hymy huulillaan - hänen selvästikin on käsketty kohdella meitä kuin kukkia kämmenellä. Kun nainen tuo kaksi tarjotinta jotka ovat pullollaan shotteja, kaikilla lähtee homma ihan käsistä. Vedämme shotteja kaksin käsin ja reivaamme musiikin tahtiin.

Noin tunnin päästä huomaan, että Cara on juonut itsensä aikamoiseen kuntoon. Kun nainen on nakkaamassa uutta - ties kuinka monetta - shottia kurkkuunsa, mä tulen väliin. Laitan shotin takaisin pöydälle ja katson huvittuneena naista, joka toljottaa mua erittäin kysyvästi.

"Mä en halua, että sä oksennat tänne", virnistän ja nainen nojautuu muhun päin.

"En mä ees oo kovin humalassa", toi väittää, enkä mä voi pidättää nauruani. Tilaan tarjoilijalta vettä ja jotain pientä syötävää, että Cara saisi vähän selväksi päätään. Tällä hetkellä nainen kiipeää pöydälle ja tanssii siellä, Gigin ja Kendalin mennessä seuraksi. Pudistelen päätäni huvittuneena, kun naiset huojuvat kädet toistensa hartioilla ja hoilaavat Ed Sheeranin uusinta hittiä. Lopulta pöydälle kiikkuu useampikin ihminen, mukaan luettuna Xavier, Cody ja Zayn. Mä, Fredo ja Tyga katsotaan toisiamme, kohautamme olkiamme ja hyppäämme muiden seuraan pöydälle ja alamme hoilaamaan biisiä muiden mukana. Se herättää tietenkin aivan helvetisti huomiota, mutta kaikki alkaavat hurraamaan meille, eikä meidän nauru ota loppuakseen. Tarjoilijoilta tulee hiukan kiukkuisia katseita, mutta kukaan ei kuitenkaan käske meitä alas. Yksi tarjoilijoista tuo sitä vettä ja joitain pähkinöitä, joten tulen alas pöydältä ja autan Caran mukaani. Istumme hiukan kauemmas muista, jotka laskeutuvat perässämme takaisin maankamaralle. Cara istuu sylissäni ja yrittää juoda vettä, mutta aina joku alkaa höpöttämään naiselle ja vesi jää juomatta.

Lopulta pilkku tulee ja lähdemme narikoille päin.

"Justin, sun luona jatkot, eikö niin?" Tyga huudahtaa.

"Ei tänään", pudistelen päätäni ja pidän Caraa kyljestä, ettei nainen horjahda vahingossakaan naamalleen. Muiden ilmeet on näkemisen arvoisia - mun luonahan on aina bileet. Mutta ei tänään, tänään mä haluan olla vain rakkaani kanssa. Ulkopuolella meitä odottaa auto, johon nousemme Caran kanssa.

"Mun on pakko saada ruokaa tai mä kuolen", Cara sanoo yhtäkkiä hyvin pahoinvoivan näköisesti. "Miksi helvetissä sä juotit mulle vettä? Nyt mulla on laskuhumala!"

"Että sä oot ihan järjissäs kun me vihdoin päästään kotiin", hymähdän ja haukottelen päälle. Kuski käy hakemassa meille jostain pizzeriasta ruokaa, jonka jälkeen toi nakkaa meidät mun luokseni. Cara heilauttaa etuhiuksiaan pois kasvoiltaan ja kääntyy katsomaan mua, kun kävelemme ulko-ovelle.

"Sä näytät ihan tärähtäneeltä", virnistän ja avaan oven, päästäen naisen ensin. Saan lyönnin mahaan, joka huvittaa mua vain enemmän. Lasken pizzat baaritasolle ja istumme pöydälle syömään.

"Mä en selviä huomisesta", Cara huokaisee pidellen päätään. Nainen syö vain yksi neljäsosaa pizzasta, jonka jälkeen toi työntää loput jääkaappiin ja lähtee yläkertaan. Mä selaan hetken puhelintani, jonka jälkeen menen itsekin nukkumaan. Cara on kietoutunut peittoon hyvin pahoinvoivan näköisesti ja mä menen ton viereen hymyillen. Musta tuntuu, ettei nainen edes ymmärrä kuinka paljon mä tota rakastan. Mä tekisin mitä vain, että mun naisellani on kaikki hyvin.

"Mä kuulen sun aivojen raksutuksen tänne asti", nainen mutisee yhtäkkiä peittoa vasten, hikotellen perään.

"Mä ajattelin just sua", kerron ja kaivaudun peiton alle ton kanssa.

"Mä tiedän, koska mulle tuli hikka", Cara huokaisee. Caralla on erittäin outo tapa ajatella että joku miettii tota, jos nainen kärsii hikasta. Mä en ole oikein ikinä ymmärtänyt sitä, mutta virnistän kuitenkin.

Selaan vielä puhelintani ja vastaani tulee kuvia meidän jengistä baarissa. Enimmäkseen uutisoidaan siitä, että Cara istui sylissäni ja aina välillä suukotimme toisiamme. Luulisi, että vähintään nyt kaikki tajuavat meidän seurustelevan. En oikeastaan ole halunnut tehdä siitä isoa juttua, sillä emme viimeksikään paljastaneet julkisuuteen oikein mitään suhteestamme.

Käännän katseeni ja huomaan Caran tapittavan mua.

"Mä luulin että sä nukahit jo."

"Emmä voinu nukkua hikassa ja sitku se lähti nii jumituin kattoon sua", nainen selittää ja samassa ton huulille nousee leikkisä hymy.

"Mitä sä mietit ku katoit mua?" kohotan kulmiani ja naisen leikkisä hymy vaihtuu virneeksi.

"Mä aattelin riisua sut ja-"

"Ja?" keskeytän virneen kera. Nainen vetää peiton päältään ja istuu lantioni päälle.

"Myydä sun vaatteet ebayssä!"

Nainen puhkeaa nauramaan nähtyään mun kyllästyneen ilmeen.

"Sä pilasit tän tunnelman", huokaisen. Nainen suukottelee nauraen huuliani ja kaulaani.

"Älä nyt", toi virnistää ja sivelee ihoani. Lopulta Cara nousee päältäni ja seisoo sängyn vieressä. Nainen vetää paidan päältään ja lähtee kävelemään kohti ovea. Seuraavaksi nainen avaa farkkujensa napit ja vetää ne alas, jonka jälkeen toi astuu niistä ulos ja jatkaa kävelyään pois makkarista alusvaatteisillaan.

Pudistelen päätäni huvittuneena ja lähden naisen perään. Otan sen portaista kiinni ja kannan takaisin makkariin.

"Älä luulekkaan että mä päästän sua enää ikinä karkuun", totean naiselle samalla, kun heitän ton sängylle. Enää ikinä taisi särähtää naisen korvaan, sillä ton hymy katoaa.

"Ethän sä enää ikinä jätä mua?" nainen kysyy kuiskaten.

"Mä en päästä sua lähtemään mun elämästä, vaikka sä ite haluaisit niin."

Caran huulille nousee valloittava hymy, joka repäisee mut mukaansa.

jb - ciao bella Where stories live. Discover now