Matiaksen näkökulma:
Ovikello soi ja mä menen avaamaan. Se on tietysti Rene, niinkuin mä oletinkin, muttei ihan sen näköisenä kun mä aattelin.
Mä katson sitä ja mulla kestää hetki, ennenkuin mä saan itteni kerättyä sen verran, että saan sen kutsuttua sisään.
Mä johdatan sen mun huoneeseen.
"Sä ootat nyt tässä", ilmoitan sille vakavasti ja se virnistää.
"Ai sulla on dominoiva puolikin", se toteaa kulmiaan kohottaen.
Katson sitä mahdollisimman vihaisesti, jotta se tajuaa vaieta.
Jätän sen yksin mun huoneeseen.
Tulen hetken päästä takaisin, sylissä pussi pakastemustikoita ja vessapaperirulla. Se katsoo mua huvittuneesti.
Annan sille pakastemustikka pussin, jonka se painaa kylkeensä.
"Siihenkö sattuu eniten?" mä kysyn ja se nyökkää.
Mä annan sille tupon paperia. Se katsoo mua kysyvästi.
"Sun nenästä tulee verta"
"Ai", se tuhahtaa ja ottaa paperin toiseen käteensä laittaen sen nenänsä eteen.
Käyn vessassa kastelemassa paperia ja sitten tulen takaisin sen luo.
Epäröiden hiukan, pyyhin kuivunutta verta sen huulesta.
Renen näkökulma:
Tuntuu oudolta, kun tiedän sen katselevan mun huulia. Keskittyneesti se pyyhkii niistä veren ja siirtyy sitten mun leualle, pyyhkien siitäkin. Se heittää paperin roskiin.
"Nyt kerrot mulle mitä helvettiä oikein tapahtu?" se kysyy ja mä katselen lattiaa.
"Mä tarvin yösijan", mä mutisen ja tunnen sen katseen itsessäni.
"Mä kysyn kohta mun vanhemmilta voitko jäädä yöks, mutta vaan jos sä kerrot mitä tapahtu", se vaatii ja mä en uskalla vilkaistakkaan sitä päin.
"Yks mies hakkas mua.." sanon mahdollisimman kierrellen.
"Kuka mies?" se kysyy.
"Mies."
"Okei missä ja miksi?" Matias kysyy heti perään. Puristan silmiäni kiinni.
"Meillä ja koska oli sotkusta", sanon avamaatta mun silmiäni.
"Oliko se mies sun isä?" Matias kysyy henkäisten ja mä nyökkään.
Ei saatana, mulla on taas itku kurkussa.
"Onks se tehnyt niin ennenkin?" Matias kysyy ja mä en vastaa.
Koulun pahin pahispoika saa turpaan isältään, säälittävää. Ihme, ettei se naura päin mun naamaa.
"Rene, sä voit kertoo mulle."
"On", mä mutisen, enkä vieläkään avaa mun silmiäni.
"Kauanko tätä on jatkunut?" se kysyy seuraavaksi.
"Yli vuoden."
"Kato mua", se pyytää ja mä avaan silmäni varovasti. Käännän siihen katseeni ja sen katse on pehmeä.
"Sulla ei oo mitään hätää enää", se kuiskaa ja vetää mut halaukseen. Se tuntuu taas niin turvalliselta ja mä puristan sitä kovaa, kuin peläten, että se karkaa.
"Mä meen kysyy mun vanhemmilta, oota tässä", Matias käskee ja mä nyökkään.
Kuluu hetki, kun ovi avataan.
"Mitä sulle on tapahtunut?" kysyy Matiaksen pikkusisko joka tulee huoneeseen.
Mä hymyilen sille.
"Enkelit asuu taivaassa, niin mä tipuin sieltä", mä selitän sille ja se näyttää ymmärtäväiseltä.
"Mäkin muuten tykkään Matsista", sanon sille ja sen silmät laajenee.
"Ootko sä se poika?" se kysyy innoissaan.
Mä nyökkään.
"Matsi sun poikaystävä tykkää susta", tyttö huutaa ja juoksee ryminällä alakertaan.
Mä naurahdan. Söpöä.
Matias tulee takaisin naama punaisena.
"Mitä sä oikein sanoit Helinälle?" se kysyy punastuneena ja mä virnistän.
"Kerroin sille, että tykkään Matsista", sanon viattomasti.
"Ai tykkäät?"
"Ehkä", sanon virnuillen ja se pyöräyttää silmiään.
"Muista etten haluu olla yks sun panoista", se huomauttaa ja katselee lattiaan.
"Et sä ole", sanon ja se katsoo mua kurtistaen kulmiaan.
"Niin mehän ollaan ystäviä?" se kysyy ja mä nyökkään.
"Ystäviä", toistan hymyillen pienesti.
"Saanko katsoa sitä sun kylkeä?" se kysyy ja mä vedän syvään henkeä.
Liutan hupparini ylös ja se katselee mua tiiviisti, kun heitän se lattialle.
Nostan paitaani vähän kyljen kohdalta ja se tulee ihan mun viereen ja tarkastelee sitä varovasti.
Se liuttaa sormiaan mun kylkeä pitkin.
"Älä paina", mä pyydän.
"En paina", se vakuuttaa ja mä en haluu myöntää itellenikään minkälaisen tunteen sen kosketus saa mussa aikaan.
Mä värähdän hiukan ja se säikähtää ja vetää kätensä pois.
"Sattuko?" se kysyy hätääntyneenä ja mä pudistan päätäni.
"Siihen tulee aika iso mustelma", se sanoo viisaasti ja mä vain istun siinä hiljaa.
Haluaisin sen koskettavan mua uudestaan ja haluaisin suudella sitä.
Haluan painaa mun huulet sen pehmeille huulille ja suudella sitä kovaa. Mä en voi. Mä en vaa voi ja yhtäkkiä mä tajuan, että mun pitää lopettaa tämä.
Mä oon tehnyt päätöksen. Tää on viimeinen kerta, kun mä olen Matiaksen kanssa.
Mä lähden heti huomenna, sen jälkeen mä poistan sen numeron, unohdan sen kokonaan ja jatkan elämääni kuin mitään ei olisi tapahtunut.
YOU ARE READING
Pelkuri
RomanceMatias on hirveä nörtti. Se vain lukee, lukee, lukee & lukee. Sillä on silmälasit ja se saa joka aineista kymppejä. Rene on koulun tyypillinen pahispoika. Se on todennäköisesti rikkonut jokaikistä eri sääntöä koulussa ja jäänyt kaikista kiinni. Se...