Pelkuri

Luku 39: Silmälaseilla vai ilman

Matiaksen näkökulma:

Rene suutelee minua varovasti ja lempeästi. Mulle tulee jotenkin rakastettu olo, kun vastaan suudelmaan. Mua hymyilyttää vähän, en edes tiedä mikä. Vatsanpohjassani kutkuttaa innosta.

Mä otan lipaston keskimmäisestä laatikosta kortsuja ja liukuvoiteen. Heitän ne Renelle, se ottaa kopin.

"Miks sulla on tämmösiä?" Rene kysyy kiusoittelevasti. Painan katseeni lattiaan.

"Ostin eilen", mutisen, se ottaa mun leuasta kiinni ja suutelee taas. Tää jätkä oikeesti tietää, miten saada mun himon nousemaan, ihon kihelmöimään ja hengityksen tihenemään.

Me käännytään niin, että Rene tulee mun ylle ja mä avaan jalkojani. Sitten tyhmä kysymys muotoutuu mun mieleen ja pohdin hetken kysynkö sen vai en.

"Pitäskö mun ottaa lasit pois?" mä kysyn hiukan nolona. Rene pudistaa päätään, hän ei lienee pidä tätä tyhmänä kysymyksenä.

Renen sormi työntyy varovasti sisälläni ja Rene katsoo mua kokoajan, kuin peläten minun satuttamista. Sormi ei kuitenkaan satu, mutta olen aika varma, että Rene tulee sattumaan. Kaksi sormea tuntuu jo epämukavalta, mutta ei varsinaisesti satu, ehkä tää ei ookkaan niin kivuliasta. Muutan mieleni, kun kolmas uppoaa sisääni. Sormet lähtevät liikkumaan ensin sisälläni hitaasti, mutta sitten hän kiihdyttää vauhtia. Totun kipuun nopeasti.

"Mä oon valmis nyt", vakuutan. Rene asettuu oikeaan kohtaan ja alkaa työntämään sisälleni hitaasti. Se pitää vähän pientä huohotusta. Se sattuu. Tuntuu, kuin joku olisi sytyttänyt alavartaloni tuleen. Yritän olla hiljaa, purra huulta ja kestää kipua, mutta se tuntuu siettämättömältä. Jos tää tuntuu näin kamalalta niin miksi jotkut haluavat tehdä tätä?

"Lopetanko? Ei meiän oo pakko tehdä tätä", Rene toteaa vakavana. Se vetäytyy ulos.

"Yritetään vielä", sanon urheasti, vaikka haluaisin jättää tämän tähän. Se katsoo minua hetken, kunnes työntyy taas sisälleni, se ei tunnu yhtään paremmalta, kuin äskenkään. Nyt pidän huudon sisälläni ja annan hänen työntyä kokonaan.

Hän lähtee liikkumaan sisälläni. Mielessäni käy jo pyytää häntä lopettamaan, mutta sitten kipu alkaakin helpottaa hitaasti. Kun kipu on kadonnut lähes kokonaan, alan tuntea valtavaa nautintoa. Sellaista, mitä en koskaan ennen tuntenut, enkä uskonut, että tulen tuntemaan. Pyydän Reneä liikkumaan kovempaa, jolloin se varmistelee ainakin viisi minuuttia, että se on okei. Sen jälkeen hän alkamaan vihdoin liikkumaan kovempaa, joka saa mut voihkimaan ja Renen huohottamaan. Katseiden lukittuessa toisiinsa, se taitaa olla Renen sietokyvylle liikaa, koska hän tulee ja vetäytyy sitten ulos, heittäen käytetyn kortsun roskiin.

"Sä et tullut", Rene toteaa ja mä vain räpyttelen silmiäni, vähän hämmentyneenä. Se tuntui kyllä järjettömän hyvältä, mutta en uskalla paljastaa Renelle yhtä faktaa.

"M-mun on tosi vaikea tulla, tai siis..", änkytän punastuneena. Miten muotoilen sen, että oon yrittänyt montakin kertaa, mutta tullut vain elämäni aikana kerran?

Jotenkin se kuulostaa niin äärettömän nololta.

"Mä voin yrittää", Rene sanoo ja kumartuu sitten suutelemaan mua intohimoisesti, siirtäen kätensä kalulleni. Se vetää pitkiä, hiljaisia vetoja ja sitten päästää irti. Se pussailee mua, rinnasta alaspäin napaan. Se tekee saman monta kertaa uudestaan. Se vetää yhden pitkän vedon mun haaroissa, jonka seurauksena kaluni alkaa seistä täydessä mittassaan. Sitten hän lipaisee sen päätä, saaden mut voihkaisemaan. Rene upottaa mut suuhunsa, niin syvälle, että pelkään sen tukehtuvan. Se imee vauhdikkaalla teholla, jolloin mun on pakko vain voihkia ja puristaa lakanaa nyrkkiinsä. Lopulta mun yllätyksekseni tunnen läheneväni huippua ja tulen Renen suuhun. Se nielee joka pisaran, selvästi tottuneena.

"Sä vaan tarvit vähän apua", se sanoo hymyillen ja nuolaisee seksikkäästi huuliaan. Vedän sen huulet omilleni, välittämättä siitä, missä sen suu oli vain hetki sitten.