18. The Lucky One

672 48 2
                                    

-NEVA-

Islan nk.

Pomputan jalkaani levottomana sairaalan odotushuoneessa. Toivo uudesta elämästä alkoi kun tapasin Nicon. Hän oli ensimmäinen joka oli edes vähän mukava minulle ja kaikki muut olivat kamalia häntä kohtaan. Hän on kaikkeni. Mitä tekisin ilman häntä?

Olen odottanut liian pitkään uutisia enkä enää pysty elämään tiedottomuudessa. Pyyhin hieman kyyneliäni ja levinyttä ripsiväriä poskiltani. "A-anteeksi? Onko mitään uutisia Nico De'Lucasta?" kysyn vastaanotolta. "Anteeksi ei ole mitään uutta kuulunut." saan vastaukseksi. "Okei ki-kiitos."

Kävelen takaisin istumaan paikalleni ja painan pääni alas. Nostan päätäni ja näen Nevan ja Joshin juoksevan luokseni. He juoksevat syliini jopa Joshkin. Olen taas kyynelissä. "Mitä tapahtui?" Neva kysyy kauhuissaan. Hänen punaisista silmistä huomaa että hän on itkenyt. Josh yrittää pysyä kasassa, mutta hänen tuskansa näkee. "Nico vain hyppäsi eteen ja se mies vaan juoksi pois ja siellä oli niin kauheaaasti verta." huudan samassa pätkässä. Olen shokissa enkä saa sanoja ulos. "Rauhotu Isla. Kaikki on hyvin. Äitikin on tulossa Losista." Josh sanoo. Huokaisen ja römähdän tuolille. Suljen silmäni ja näen koko tilanteen uudelleen. Veri pulppuaa Nicon rintakehästä ja kuulen laukauksen uudelleen.

"Islaa! Tulin niin nopeasti kun pystyin." Kuulen huudon. Katson Woodsia inhoten. Hän yrittää halata minua, mutta tönäisen hänet pois. "Älä koske minuun." sanon hiljaa. Hän perääntyy. "Anteeksi." Hän sanoo. Katson Joshia ja Nevaa, jotka katsovat Woodsia vihaisena. "Minä haen kahvia." Nevaa sanoo ja Josh lähtee mukaan "Minäkin tulen. Pärjäätkö Issy?" Nyökkään päätäni ja istahdan alas. Woods istahtaa pari penkkiä kauemmas minusta. "Olen niin pahoillani siintä mitä sanoin silloin koulussa, mutta sinun täytyy tietää että Nico merkitsee minulle paljon. Hän on ensimmäinen oikea ystäväni. Hän on hyvä mies ja kun näen teidän välisen rakkauden olen kateellinen, koska minäkin haluan sellaista rakkautta." Woods sanoo. Peitän naamani käsilläni ja vaivun itkuun. "Hei oletko kunnossa?" Woods kysyy kaukaa. "Mitä minä tekisin ilman Nicoa?" surustelen. "Hei kaikki on hyvin." Woods sanoo ja tarttuu käteeni. Vetäisen käteni pois heti. "Me ei olla ystäviä." sanon. "Mutta jos meistä ei tule paria niin mitä jos antaisit toisen mahdollisuuden ystävänä." Woods virnistää. "Woods, ei millään pahalla mutta meistä ei ikinä voisi tulla paria." Woods katsoo ällistyneenä. "Ja miksi ei?"
"Ensinnäkin minulla on Nic ja toiseksi vihaan sinua yli kaiken ja kolmanneksi en ikinä voisi olla kaltaisesi kanssa." sanon ja huomaan että kyyneleeni ovat kuivuneet.

Puhuminen helpottaa kenelle vaan puhuukaan. Televisiosta tulee jotain 90-luvun saippuaoopperaa ja mieleni tekisi mennä taas vastaanotolle kysymään, mutta vedän syvää henkeää. Kaikki on hyvin Isla, kaikki on hyvin. Väitän itselleni, mutta tunnen tämän suuren mustanaukon valtaavan mieleni ja kehoni sekunti sekunnilta. Voi luoja kuinka haluanksan huutaa Vooi Vittuuu! Saatana kertokaa onko poikaystäväni vielä elossa! Pidän mieleni sopukassa, mutta sisäinen taistelu on alkanut.

"Herra De'Luca! Kerro minulle! Onko Nico kuollut?" Huudan Nicon isälle. "Isla luojan kiitos. Kuulin uutiset. Olet kunnossa. Nico on nyt syvässä unessa, mutta hän hengittää se on hyvä asia. Hänellä oli onnea, vielä pari senttiä sisään ja hänen pelinsä olisi ollut pelattu." Hän selittää. Halaan häntä, koska olen shokissa. Oikeasti ehkä halusin vain kovasti halata jotakuta, mutta halinalleni makaa sairaalassa. Päästän hänestä irti ja jaksan vihdoin hymyillä. "Neva! Josh! Hän hengittää!" huudan ja hyppelen kahvilan puolelle. Neva nousee hyppelemään kanssani. "Luojan kiitos!" hyppelemme käsi kädessä sairaalan kahvilassa. Veädn Nevan ja Joshin haliin ja huudan "Hän on elossa!"

Myöhemmin naureskelemme odotushuoneessa. Tohtori De'Luca ja sairaanhoitaja Thompson kävelevät meidän luo. "Hän on heräämishuoneessa ja kyselee sinua jo." De'Luca sanoo. Hymyni levenee ja tartun Nevaa kädestä "Mennään!" huudan. Juoksemme sairaalan läpi. Neva väsyy ja jatkaa kävellen, mutta väsymys ei pysäytä minua saamasta halia halinalleltani.

Avaan huoneen oveen, jossa lukee heräämö. Etsin Nicon huoneen ja juoksen heti sisään. Siinä hän katsoo sängyssään makaailemassa minua, kuin olisimme olleet erossa viisi valovuotta. Juoksen hänen syliin ja levitän käteni. "Halinalle!" huudan. Suutelen halinalleani ja itken onnenkyyneliä. "Voi luoja kuinka ikävöin noita huulia ja noita kauniita kasvoja." Nic silittää poskeani ja suutelee pehmeillä huulillaan omiani. "Pelkäsin ihan vitusti että menettäisin sinut. Älä koskaan ota luotia puolestani. Et ikinä saa kuolla vuokseni. Rakastan sinua liikaa, en kestäisi menettää sinua." sanon ja painan poskeni hänen poskeensa samalla kun hän halaa minua. "Ottaisin puolestasi vaikka singon, koska niin paljon rakastan sinua, Is." hän painaa miljoona suudelmaa poskelleni ja huulilleni.

"Isoveikka!" Neva juoksee sisään leveä hymy kasvoillaan ja Josh huutaa "Vittu nytkö sä jo otat luoteja mimmien puolesta, supersankari." "Ottaisin vaikka tuhat enemmän noin kauniin mimmin puolesta." Nic sanoo ja silittää poskeani. Nappaan hänen kätensä ja suutelen sitä. "Äiti?" Nic katsoo Joshiin. "Se ei pääsekkää." Josh vastaa. Näen Nicon pettyneen ilmeen ja painaudun hänen vatsaa vasten Nevan kanssa. Katson Nevaa silmiin ja silitän hänen poskeaan. "Mites Isaac, eikö teidän pitänyt tavata?" kysyn häneltä. "Nääh me erottiin." Neva vastaa. "Sori. Se oli kyllä aikamoine idiootti." sanon ja hymyilen. "Tiedän."

***

"Pppst, Is. Isla." kuulen vierestäni ja tunnen sormen tökkivän kylkeäni. Nic on maannut tuolla samalla sängyllä jo neljä päivää ja minä hänen vieressä. Sohvatuolilla. "Niin Nico?" kysyn. "Ei sun tarvii sillä rähjäsellä sohvalla nukkuu. Tuut mun vieree." Nico nostaa peittoaan ja ryömin sen alle. "Oletko varma, etten satuta sinua?" kysyn ja kosken varoen hänen mahaansa. "Et ikinä kosketuksesi parantaa." Hän suutele sormeani. Suutelen hänen kaulaansa varovasti ja hivelen sormellani hänen jalkaansa. Katson häntä silmiin. "Sinäpäs se näytät komealta." sanon hänelle. "Oi kiitos, kaunotar." sanon ja suutelen Nicon poskea. Nukahdan nopeasti hänen lämpöön.

Luojan kiitos, että selvisit.

×The Score- Never Going Back×

Unloved- VaaratonDonde viven las historias. Descúbrelo ahora