Soturikissat ~ Salaisuuksien myrsky (Valmis)

Luku 1. Aika

Ruusutähti makasi pesässään. Hän yskäisi.
Hän yskäisi uudelleen. Ja kolmannen kerran. Neljännen, viidennen...
" Lehtisateen aika... Argh... " Päällikkö huokaisi ja nousi ylös.

Hän tassutteli kielekkeen alle ja katseli kun kissojen päitä alkoi näkyä pesistä.

Ruusutähti muisti juuri, että Tiikeritassun, Hopeatassun, Sinitassun, Harmaatassun ja Pilvitassun loppuarviointi olisi tänään.

Hyvä, että Sokealehti ja Malvatassu kävivät viime yönä kuuluolalla... Näkivätköhän he jotain ennettä?

Olisi aika nimittää pian viisi uutta soturia.
Tosin, on todella paljon sotureita jo ennestään... Miten voimme ruokkia heidät kaikki tulevan, varmaankin tuhoisan lehtikadon aikaan?

---------------------------------------------------------

Pilvitähti oli suostunut jättämään päällikön paikan, mutta vasta tänään. Tosin, hän ei ole julistanut sitä vielä.

Hän tasutteli suurkummun ' Huipulle '
Ja avasi suunsa:

" Saapukoot jokainen suossa kykenevä saalistaja suurkummulle klaanikokoukseen! "

Kissat saapuivat hämillään suurkummun luokse.

" Miksi hän kutsui meidät sinne? " Hiekkausva kysyi Yökynneltä.

Yökynsi kohautti lapojaan, ja katsoi Hiekkausvaan miettien aijempaa kysymystää.

" Olen päättänyt liittyä Klaanin vanhimpiin. Pihlajahäntä matkaa huomenna Kyymarjan kanssa Kuuluolalle. Minua taas kutsutaan nimellä Pilviraita. " Pilviraita maukaisi klaanille ja askelsi pois.

" Oletko varma, Pilvitähti? " Vatukkalehti juoksi tuon luokse.

" Olen, nimeni on muuten nykyään Pilviraita. " Pilviraita katsoi kumppaniaan, joka oli yllättävän hyvässä kunnossa vielä.

Olivathan he saman ikäisiä. Tosin niin oli myös Unikkoaamu, Pikiyö, Yökynsi ja Pihlajahäntäkin.

Tosin, Pilviraita oli tullut Suoklaaniin 7-8kuisena, toisin kuin Pihlajahäntä ja Yökynsi ihan pentuina. Unikkoaamu ja Pikiyö syntyivät täällä.

Sanotaanhan sitä, että villikissat elävät pidempään kuin Kotikisut.

Pilviraita halusi käydä vielä metsässä, ennen kuin lähtisi Klaanin vanhimpien pesään.

Hän meni joelle, jonka vieressä oli suuri tyhjä ukkospolku. Harvoin siitä kulki hirviöitä. Yhtäkkiä, hän haistoi laimeasti tutun hajun.
Se ei kuulunut klaanikissoille.
Vaan kotikisuille.

Pilviraita katsoi kahta edessään olevaa nuorta Naarasta.
Toinen oli harmaanliila ja toinen Pikivalkoinen.

" Älä satuta meitä! " Harmaa ulvahtaa.
" Rauhoitu Violetti " Valkoinen huokaisee ja katsoo Pilviraitaa.

" E-etsimme vanhaa tuttavaamme... Hän puhui joistain suo villiklaanikissa jutuista... Haluamme tavata hänet. " Valkoisen kissan ääni värisi.

" Mi-Mindy ja Violetti? " Entinen Päällikkö sai suustaan.

" Miten tiesit nimemme? " Mindy järkyttyi.

" Olen Hohto! Minä tässä Hohto! Tai no olin Hohto! " Pilviraita huudahti.

" Hohto?! O-oletko se sinä? " Violetti maukui järkyttyneenä ja katseli Pilviraitaa.

" Pilviraita?! Missä olet?! " Kuului Vatukkalehden ääni.

" Vatukkalehti? Olen täällä! " Pilviraita huudahti ja muistikin juuri, että Violetti ja Mindy olivat samassa paikassa.

" Juoskaa, nyt! Kotikisuja ei saa olla reviirillämme! "

Pilviraita patisteli kaksikkoa pois päin.

" Entä jos hirviöitä tulee? " Violetti kysyi.

" Niitä ei olla nähty pitkään aikaan. " Pilviraita sähähti.

Violetti alkoi juosta Mindy edellään. Mindy pääsi toiselle puolelle, mutta juuri samalla sekunnilla, samaan aikaan...