Luku 25. Salaisuus

50 8 0
                                    

Hopeakiilto ja Sysiroihun pääsivät syrjemmälle.

" Antoiko Tähtiklaani sinulle voimia? " Sysiroihu aloittaa rohkeasti. Hän ei ruvennut kaunistelemaan/parantelemaan lausahdustaan.

" Mitä... Miten sinä...? " Hopeakiilto aloitti.
" Onko sinulla? "

" On. Omaan taidon mennä toisten kissojen silmiin, ja nähdä kaiken siis heidän silmin. " Sysiroihu selitti.

" Ai, no on minullakin! Voin kutsua koska vain ja ketä vain Tähtiklaanin kissaa luokseni auttamaan! " Hopeakiilto kuulosti äkkiä leikkisältä.

" O-onko Sinikukallakin? " Sysiroihu päätti tällä kertaa kysyä hieman varovaisemmin.

" Hän on tainnut menettää voimansa... Hän näki tulevaisuuteen. Ei enään. " Naaras maukaisi hiljaa miettien sisartaan.

Yhtäkkiä pilvet peittivät aurigon.
Alkoi sataa. Kuului ukkonen.
Salama jyrähti jossain päin klaanien reviireitä.

Suurin piirtein Virtaklaanissa.

" Myrsky! " Sysiroihu ulahti.

" Tule! " Hopeakiilto maukaisi juosten sateessa.

Päästyään leiriin, Pääskytähti oli juuri kutsunut Kissat koolle.

" Tuhkaklaanin kissat, suojautukaa! Kukaan ei mene lähellekkään vettä! " Pääskytähti määräsi ja hyppäsi alas kielekkeeltä.

Hän oli leirin keskellä tarkkailemassa.

" Sirppipentu ja Viimapentu, heti Pentutarhaan! " Pajuvirta käski.

" Haluan nähdä salaman! " Sirppipentu narisi.

" Pentutarhaan heti! " Pääskytähti sihahti saattaen molemmat pennut Pentutarhaan Pajuvirran kanssa.

Hopeakiilto meni soturienpesään.

" Hei Sinikukka ja Tiikeriraita! Hei myös teille, Pilvisydän ja Harmaahalla! " Hopeakiilto tervehti ystäviään, mennessään heidän kanssa soturienpesän kauimpaan nurkkaukseen.

Oli tullut suuri myrsky, pitkään aikaan...

Soturikissat ~ Salaisuuksien myrsky (Valmis)Where stories live. Discover now