Metsästyspartio tassutteli metsässä, lähellä Virtaklaanin rajaa.
Se pysähtyi.
" Hajaannutaan. Tavataan hetken kuluttua täällä. " Leoparditäplä totesi ja piirsi kynnellään rastin hiekkaan.
Nokkostassu nyökkäsi.
Hän jahtasi kania, joka juoksi kohti Virtaklaanin reviiriä.
Kani ylitti rajan, mutta Nokkostassu jatkoi.
Se oli ensin Tuhkaklaanin reviirillä, eli Tuhkaklaanin riistaa.
" Nokkostassu, pois sieltä! " Leoparditäplä murahti oppilaalleen huomatessaan hänet.
" Mitä täällä melutaan? " Puolukkasilmä ja muut Virtaklaanin kissat katsoivat Nokkostassua.
" Mitä tuo oppilas tekee tällä puolella, meidän puolellamme? " Soratassu astui esiin.
" Häivy ketunläjä! "
Nokkostassu perääntyi, kunnes rohkastui.
" Ketä sinä täällä oikein haukuit? " Nokkostassun kurkusta nousi hiljaista murinaa.
" Nokkostassu, Rauhoitu " Valokynsi rauhoitteli.
" No sinua, kuuro! " Soratassu ärähti.
" Sinä et noin minun oppilaalleni puhu! " Tummaraita sihahti.
… Soratassu, älä vain istu, hyökkää… Kuului ääni, joka oli jo yöllisten unien takia tuttu.
Juuri, kun Soratassu valmistautui hyökkäämään, Kirkasmieli aloittaa mau'unnan:
" Jok' ikinen hiljaa! Nokkostassu saattoi vahingossa ylittää rajan tai ei, emme me voi tietää. Uskollisena soturioppilaana, hän kertoisi suoraan totuuden, mutta minkäs sille mahtaa, että emonsa on entinen kotikisu? " Kirkasmieli kysyi lempeästi, mutta ehkä hieman paheksuvalla katseella Nokkostassuun.
Puolukkasilmä kutsui sisarensa sivummalle.
" Päällikkömme isä on kotikisu " Hän huokaisi ärtyneenä, Kirkasmielen tajutessaan mitä oli sanonut.
" Ei toisten sukujuuria saa haukkua " Tummaraita murisi.
" Antaa olla, lähdetään nyt vain! " Leoparditäplä totesi ja viittoi metsästyspartion lähtevän.
Puolukkasilmä nyökkäsi ja lähti myös.
// Random Luku... En keksinyt muutakaan 3:
YOU ARE READING
Soturikissat ~ Salaisuuksien myrsky (Valmis)
Action> Hopeatassu ja Sinitassu ovat saaneet tietää voimistaan, mutta Sinitassu ei usko sitä todeksi. Oravaturkin ja Safiirin suhde ei tulisi mitenkään toimimaan, Kyytassusta (Marjasta) ei ole vieläkään kauheasti tietoakaan, Sokealehti tuntee itsensä hylä...
