Soturikissat ~ Salaisuuksien myrsky (Valmis)

Luku 21. Hämmentynyt

Sinikukka makasi parantajapesässä, jossa Malvatassu ja Sokealehti parantelivat hänen haavojaan.
Hänen olisi tehnyt mieli ulvoa kissamieleisesti. Hänestä tuntui siltä, että hän olisi pettänyt kaikki. Hän menetti voimansa, jollekkin muulle.

" Olet valmis " Sokealehti maukaisi. Sinikukka nyökkäsi, kiitti ja juoksi ulos pesästä.

" Menen lenkille " Sinikukka huikkaa ohi menevälle Pääskytähdelle
" Selvä "

Hän juoksee ulos leiristä, kohti loistelampea.
Hän näki vain, kuinka Hiirenkorva-aurinko paistoi sen veteen. Jää oli sulanut.

Tuo päätti kuitenkin juosta sieltä metsään.

Sinne päästyään, hän hyppäsi Virtaklaanin rajan lähellä olevalle kivelle ja katsoi sieltä kauas Virtaklaanin reviirille.
Heillä oli paljon jokia ja niittyjä, pari puutakin.

Hän olisi halunnut puhua Koisiivelle, hän oli ymmärtänyt Sinikukkaa mainiosti ollessaan ' vankina '.

Yhtäkkiä hän näki, kuinka Merituulen pää tuli näkyviin.
Sinikukka Katsoi Merituulta, Koisiiven siskoa.

" Ai hei Sinikukka " Merituuli tervehti.
" Mmh, hei? Miksi halusit tervehtiä, olemmehan eri klaaneista? " Sinikukka kysyi.
" Koska halusin. " Merituuli hymähti.

Yhtäkkiä hän jatkoi:
" Miten muuten veljeni käyttäytyi silloin erakkojen ' vankina ' kanssasi? Ei kai hän ollut... Noh.... Käyttäytyikö hän typerästi? " Merituuli esitti kysymyksensä.
Sinikukka katsoi naaraaseen. Miksi hän halusi tietää?

" Ei kai. Hänelle oli helppo avautua ja kaikkea sellaista. " Sinikukka vastasi simppelisti, kohdaten Merituulen hämmentyneen katseen.
" Avauduitko sinä sinun asioista Koisiivelle?"

Sinikukka oli hiljaa.
" Minun täytyy mennä. " Hän totesi ja lähti.

---------------------------------------------------------
Koisiipi söi ystävänsä, ja juuri nimitetyn soturin Metsäkynnen kanssa riistaa.

" Missä Merituuli on? " Metsäkynsi kysyi.
" Ei hajuakaan. " Koisiipi totesi ja tarkkaili leiriä.

Hänen silmänsä pysähtyivät katsomaan Iltakarvaa. Hän on joka kerta syönyt yksin tai Usvakatseen kanssa. Miksiköhän?

Merituuli tassutteli Metsäkynnen ja Koisiiven luokse.
" Metsäkynsi, minulla olisi kahden keskeistä asiaa veljeni kanssa. " Merituuli maukaisi.
Metsäkynsi hymähti ja nousi ylös ja lähti.

" Mitä nyt? " Koisiipi kysyi.
" Et ole kertonut mitään erakkoseikkailustasi Sinikukan kanssa. Kerrohan vähän, mitä siellä tapahtui? " Merituuli hymähti.

Koisiipi katsoi tuohon hämmentyneenä.
" Tuotaah... Pu-Puhuin Sinikukan kanssa ja si-silleen... " Koisiipi maukaisi hiljaa.

" Ja? "

" Mitä “ Ja “? " Ei minulla ole enempää sanottavaa! " Koisiipi murahti.
Kolli nousi ylös ja lähti Metsäkynnen lähtemään suuntaan, seuraten tuon hajujälkiä.

Merituuli vain katsoi vierestään, kun tuon veli vain lähti.
Mikä oli saanut tuon hermostumaan noin?