Soturikissat ~ Salaisuuksien myrsky (Valmis)

Luku 5. Uhraus

Kului kuu. Pääskytähti oli varapäälliköksene nimittänyt Ruskokynnen.  Aika vieri nopeasti eteenpäin. Oli Lehtikato. Lunta oli tullut todella paljon. Sitä oli täysikasvuisen kissan rintakehään asti melkein. Eli todella paljon.
Pennut eivät saaneet lähteä pentutarhasta, koska olivat liian pieniä metsän hankiin. He tukehtuisivat pahimmillaan lumeen.

Tosin, eihän niitä pentuja ollutkaan tällä hetkellä Tuhkaklaanissa.

Mutta toisin, kuin tosimaailmassa, Tähtiklaanilla oli jatkuvasti viherlehti.

Kaislatähti istui nurmella silmät kiinni.

" Mitä mietit? " Kaarnamyrsky tassutteli tuon luo.

" Näin tulevaisuuden. Tulee olemaam uhraus. Uhraus, vie suuremmoisen kissan hengen. " Kaislatähti vastasi.

" Taistelu tulee tuottamaan paljon kuolleita kissoja. Mikä tässä yhdessä kissassa on niin erikoista? " Kerman värinen Naaras kysyi.

" Se, että hän on erikoinen. Hän tulee kuolemaan hinnalla millä hyvänsä. En olisi uskonut sanovani tätä koskaan, mutta me emme sille mahda yhtään mitään. " Entinen Päällikkö huokaisi.

" Hänen piti synnyttää seuraavat taidokkaat soturit, mutta tämä meni tähän... "

" Tarkoitatko... Hopeaa? " Kaarnamyrsky kysyi varoen.

" Kyllä... Asia on nähtävä muutettava puoliveriseksi. Kerron tästä hänelle. " Kaislatähti huokaisi.

Sinikukka makasi nukkuen sotureidenpesässä.

" Sinikukka... " Harmaa naaras aloitti.

" Ääh! Mitä? Miksi nämä Tähtiklaani painajaiset piinaavat minua? " Sinikukka murahti.

" Unessa, et voi päättää mitä teet. Sinä vain näet sen. Tähtiklaanissa, sinulla on vapaat tassut. " Kaislatähti aloitti.

" Kuka luulet olevasi? " Sinikukka kysyi.
" Ja jos olet Tähtiklaanista, olet jo historiaa... "

" Entinen Päällikkö. Jopa ennen Usvatähteä. Tulee olemaan suuri uhraus. Älä kerro tästä sisarellesi... Suojele häntä suurimmassa taistelussa, mutta pidä itsestäsi myös huoli. Pyydän... " Päällikkö alkoi haihtua.

" Miksi uskoisin sinua? " Sinikukka murahti.

" *Koska sinun on pakko* "

---------------------------------------------------------
" Riista on Tuhkaklaanilla vähentynyt huomattavasti, niinkuin oppilaamme. Meillä on viisi uutta soturia: Harmaahalla, Tiikeriraita, Hopeakiilto, Sinikukka ja Pilvisydän, sekä entinen parantajaoppilaamme, Kyytassu on edelleen kadoksissa. " Pääskytähti maukaisi.

" Hopeakiilto! Pilvisydän! Tiikeriraita! Sinikukka! Harmaahalla! "

" Jos riista on teillä hyvin paljon vähissä, voitte metsästää meidän reviirillä kaatuneen puun lähellä. Voitte varmasti mennä yhteisen reviirin lävitse luoksemme. Uusi varapäällikkömme on Keltamyrsky! " Pihlajatähti maukaisi.

" Mitä ihmettä? " Hämytähti murahti.

" Mistä ihmeen syystä olette kilttejä Tuhkaklaanilaisille? " Virtaklaanin päällikkl kysyi.

" Samaa minäkin kysyn " Pilkkutähti astui esiin.

" No me haluamme vain, että metsässä on neljä klaania " Pihlajatähti maukaisi välittämättä Hämytähden ja Pilkkutähden murisemisesta.

" Meilläkin on uusia sotureita; Koisiipi, Iltakarva  ja Merituuli! Oppilaitakin on uusia; Metsätassu, Jokitassu, Tummatassu, Yötassu ja Sadetassu. " Hämytähti huudahti.

Klaanit hurrasivat uusien Virtaklaanin sotureiden nimiä ja oppilaiden.

" Noh, niin on meilläkin. Lehtiraidan pentu, Kyyhkytassusta on tullut Kyyhkytuuli. Samoiten Vinhasulan kolmesta pennusta Vuokkotassusta, on tullut Vuokkolumi, Sirotassusta, Sirokarva ja Saukkotassusta, Saukkohäntä! Meillä on myös kaksi uutta oppilasta, molemmat kolleja: Savutassu ja Piikkihernetassu! Ja koska Pihkakuu on astunut Klaanin vanhimmaksi, sen jälkeinen varapäällikkömme Vinhasulan kumppani, Kaislaraita, Kuoli, nimitin tänä auringonhuippuna Saukkohännän varapäällikökseni Tähtiklaanin käskystä.   " Pilkkutähti ilmoitti. Hänen silmistään paistoi ylpeys.
Hän katsahti sen jälkeen Pääskytähteen, jonka silmät sanoivat samaa kuin Pilkkutähden.
Olihan Kyyhkytuuli kuitenkin Tuhkaklaanin päällikön tytär.

" Hei sisko " Kyyhkytuuli tuli innoissaan möyryten lumessa, koska oli pienikokoinen, moikkaamaan Harmaahallaa.

" Olen Harmaahalla, en siskosi. " Tuo tuhahti.
Hän ei yhtään tykännyt Kyyhkytuulesta, varsinkaan puoliverisyydestä.

Kyyhkytuuli katsahti häneen. Lumi oli melkein peittänyt naaraan suun. Tuo värähti.

" Olet epäkohtelias " Tuo ärähti ja huiskaisi hännällään ilmaa Harmaahallan pyörittäessä silmiään.

Päälliköt jatkoivat vielä hetken keskusteluaan rajoista ja siitä, kuinka Suoklaani olikaan liian kiltti Tuhkaklaanille.

" Rauhoitu nyt, Harmaahalla. Hän on siskomme, Kyyhkytuuli. " Pilvisydän tuuppasi harmaavalkeaa siskoaan kylkeen.

" Hän on sinun siskosi, muttei minun. Perheeseeni kuuluu Pääskytähti ja sinä. Ei Lehtiraita ja Kyyhkytuuli. " Harmaahalla tuhahti ja liittyi Tiikeriraidan seuraan.

" On varmaankin vaikeaa Kyyhkytuulen kanssa? " Kolli aloitti keskustelun.

" Jep. Hän on kuin ei olisikaan. Eikö se hiirenaivo tajua, että kaikki ei ole ennallaan? Sain kuulla oppilaana vanhempani ja jonkun siskon... Tätä om vaikea käsitellä. " Naaras maukaisi hiljaa.

" Ymmärrän hyvin. " Tiikeriraita huokaisi.

" Ai sinäkö? Te veljet olette hiirenaivoisia, et sinä mitään ymmärrä! " Harmaahalla naurahti.

" Ai en vai? " Tiikeriraita naurahti perään.

" Hyss! " Edessämme oleva Tuhkahäntä kääntyi lumessa ja sähähti.

" Miksi muka? Ainiin, koska päälliköt puhuvat! " Harmaahalla tuhahti Tuhkahännälle, joka vuorostaan pyöräytti silmiään ja sähähti.
" Hiljaa...! "