Lätkässäkö?

7. Tämä on sitä yläaste-elämää.

Perjantai. Tuntuu jo siltä, että voisin ampua itseni ydinpommilla Pohjois-Koreaan. Okei, ehkä liiottelin. Ensimmäinen viikko koulussa alkaa olla jo takana ja minä jo haaveilen syyslomasta. Hyvin meni Matilda, olen niin ylpeä sinusta. Mutta jostain syystä minulle on tullut entistein kiusaajieni haukkumiset mieleen. Olen ollut huomattavasti etäisempi, kuin vaikka normaalisti olen. Minua pelottaa, suorastaan ahdistaa.  Pelkään, että se sama shitti jatkuu täällä. Vaikka minun ei pitäisi, silti mietin niitä samoja hirveyksiä mitä kiusaajani sanoivat minulle. Luulin, että olen päässyt yli siitä. Ehkä olenkin, mutta tämä on vai joku "välivaihe". Mun pitää päättää että se ei jatku täällä. Matilda, ne kiusaajat ovat jo jättäneet minut omaan varjooni, eikä se jatku täällä. Sinnittele, minä pärjään varmasti!

- Matilda, kuunteletko sinä opetusta? opettaja huudahtaa
- Joo, tai siis nii jooo...
- No selitä tämä lasku!
Olen erittäin, erittäin huono matikassa. En vai yksinkertaisesti ymmärrä sitä. Se oli todistuksessani kutonen vai vitonen, en muista.
- E-en tiedä, änkytän opettajalle.
- Kannattaisiko kuunella?
- En oppisi siltikään, mutisen itsekseni.

Onnekseni ruokailu alkaa. Laitan kamat reppuun ja astun ensimmäisten joukossa ulos tunkkasesta luokasta. Kävelen kaapeille ja avaan kaapin oven. Laitan matikankirjat kaappiin ja tunnen tökkäisyn olkapäässäni.

- Moi, miten menee? Iris kysyy vähän liiankin pirteästi.
- Miten sä noin pirteenä, naurahdan
- Taisin salakuljettaa redbullin kouluu ja tänään on perjantai! tuo ylienerginen tapaus puoli huutokuiskaa.
- Kunno pahis, mut ihan hyvin kai, huokaisen.
- Lintsataan ruokailu, koko meijän luokka on lähössä lähikaupoille.
- Mut..
- Nonii ei oo aikaa kauheesti kaikki oottaa!
- Nii mut..
- Tule jo!!
Huokaisu pääsee huulteni välistä. Tämä on sitä yläaste-elämää.

Tässä on 9A luokka näyttämässä esimerkillistä toimintaa. Me kaikki mentiin käytävän päähän ja vissiin Oliver vastasi siitä ettei opettajat saa tietää karkumatkastamme.

- Marjatta taisi mennä pullakahaveille, nyt ulos!! Oliver päivysti.
No mehän tehtiin työtä käskettyä ja ryntäsimme ulko-ovista ulos. Hiippailimme näkymättömästi roskakatoksen ohi koulun porteille. Sieltä sännättiin ulos koulun alueelta läheiseen S-markettiin.

- Jes, selvittiin! Joonatan ja Oliver tuulettivat yhteen ääneen.
- Ylävitoset itelle! He jatkoivat ja heittivät itselleen ylävitoset
- Mikä idea tässäki oli? huokaisen
Miisa näyttää pelokkaalta. Hän ei ole tainnut ennen lähteä luvatta koulusta.

- Noniin enään 15 minuuttia aikaa, ottakaa vielä viimeset kamat ja häivytään! Oliver päivystää
- Okei noilla meni vähä yli, osoitin Iirikselle meidän luokkalaisiin päin joilla oli lavallinen energiajuomaa.
- Iha basic day, tuo vitsailee.
Naurahdan tuolle ja yritän ottaa ylähyllyltä haluamaani sipsipussia. Iris häipyi jonnekkin, joten en voi pyytää häneltä apua. Joonatan näkee turhaantumiseni ja tulee luokseni.
- Tarttetko apua? tuo kysyy huvittuneena.
- Olisha apu iha kiva juttu, naurahdan.
- Hyppää olkapäille, tuo ehdottaa.
Epäröin hetken mutta suostuin. Tuo kyykistyi että pääsen helpommin hänen olkapäilleen. Sitten nousin korkeuksiin ja otin haluamani pussin.
- Thänks bro, sanon naama peruslukemilla.
- Eipä mitää.

Sitten menen kassalle ja teen ostokseni loppuun.

Sen jälkeen alkaa operaatio "paluumatka". Menemme samaa reittiä takaisin. Jotkut pojat kertovat heidän kokemuksiaan kun he kuulemma seiskaluokalla lähtivät kauppareissuun, mutta opettaja oli ottanut heitä niskavilloista kiinni ja heittänyt rehtorin kansliaan. Hyvin meni sekin.
Koulun porttien vieressä meille sattuu ongelma. Nimittäin perjantina ruokailun jälkeen on pakkovälkkä, jolloin kaikkien pitää mennä ulos. Automaattisesti ulkona on opettaja valvomassa.

- No voi paskanmarjat, mitä me ny tehää? Oliver kuiskaa
- Oliskoha kannattanu miettiä aijemmin millo on pakkovälkät, huokaisen.
- Mennään takaovista, opettajat on vaa kahvilla ei sillo siellä oo ketää. Joonatan ehdottaa.
- Tehään niin, Iris komppaa.
Muillekkin se kävi.

Niinhän me tehtiin. Hiivimme äänettömästi koulun taakse ja etsimme takaovet. Halleluuja se oli auki. Astuimme suurista ovista turvallisesti takaisin koulurakennukseen. Ja näin onnistuimme kauppareissussa.

----

- Matilda oot ollu vähän etäinen, onko kaikki hyvin? isä kysyy samalla kun syömme kalakeittoa.
- On, on hyvin, sanon ja selaan puhelintani.
- Eihän sua kiusata siellä? tuo varmistaa.
- Ei, ei kiusata. En oo vaa jaksanu olla sosiaallinen.
- Mietin että voisit tulla kattomaan treenejä, saisit vähän muuta alateltavaa.
- En mää..
- Kyllä tulet, isä komentaa.
En vastaa mitään vaan otan lautasen ja viskaan loput ruuat roskiin.
- Ei heitetä ruokaa roskiin! tuo vielä jaksaa.
- Kokoajan sää mua komentelet! Kyllä minä pärjään! Tuun sinne treeneihin jos on pakko, saatko nyt mielen rauhaa? ärähdän ehkä vähän turhankin kovaa.
- Anteeksi Matilda, olen vain huolissani, isä sanoo.

En vastaa mitään vaan menen huoneeseeni. Vai huolissaan? Paskat, sanon minä! Olen yleensä se ilopilleri, mutta nyt olen oikeasti ollut etäinen. Kyllä minä periaatteessä ymmärrän isää.
En jaksa miettiä asiaa sen enempää vaan lösähdän sängylle. Oleko minä sittenkin turha ja isälle vaan tiellä. Olin äidille vain tiellä, joten tulin tänne mutta tuntuu että olen isällekkin. Aivan sama, kolmen vuoden päästä pääsen muuttamaan omilleni. Miksei asiat voi olla niinkuin ennen? Miksei isä ja äiti voi asua yhdessä?

En jaksa enään miettiä, joten vaihdan vaatteet treenivaatteisiin.
- Voinko jäähä treenejen jälkeen harjotteleen? huudan huoneestani.
- Joo, saan vastaukseksi.

Otan treenikassin ja laitan sinne luistimeni, mailan ja kaikki perus jutut mitä tarvitaan. Puhelimeni kilahtaa. Otan tuon kapistuksen käteeni. Silmäni suurenevat heti, kun näen ilmoituksen puhelimeni näytöllä. Joonatanilta tullut snäppi. Avaan sen. Siinä lukee
"tuutko tänään kattoo treenejä :)"

------------------------------------------------------

~ 783 sanaa

PAHOITTELUT K-VIRHEISTÄ!!!!!

Tässä uutta ossaa, en oo kauheen tyytyväinen mutta menkööt!

Oon epäilly itelle lukihäiriöö jo aika pitkää, ku esim kirjotusvirheitä on vaikee havaita ku lukee tekstii ja pilkkujen kanssa ongelmia ja kappalejaon. Multa on kyllä tehty testit joskus 1-2 luokalla mutta sillo ei havaittu mitää. Juu, en tiiä :)

Mutta kiitos ihan hurjasti olikos se niin että yli 600 lukukertaa! Ihan sika siistiä! 💙

Ja hyvää hiihtolomaa niille joille se alako. Itellä alko tälläviikolla 💙

Heippa! <3