Pois

yhdeksästoista luku

Osa 19

"Oma syysi."

❧

"Sä– vitun– paska!" mä kuulin itseni sanovan, kun me oltiin kiivetty talon seinustan hätäpoistumistikkaita ylös Fransin huoneen ikkunaan ja huomattu iloksemme, että Frans piti ikkunaa auki – meidän ei tarvinnut murtaa ruutua auki. Olisin mä kyllä ollut valmis siihenkin.

Nyrkki osui sen silmään ja nenään. Mä tunsin suurta tyydytystä, ja olisin mielelläni jatkanut jo, mutta Aarni oli jo kiivennyt toisena ikkunasta ja juoksi pitämään musta kiinni. Hoikasta ja hintelästä pojasta ei kuitenkaan ollut mulle yhtään minkäänlaista vastusta, joten mä olin kohta jo Fransin kimpussa. Sillä aikaa se oli kuitenkin ehtinyt toipua yllätyksestä ja nappasi mun käsivarren omaan puristukseensa.

"Mitä hemmettiä te kaks täällä teette?" Frans sanoi, mutta ällistyi vielä enemmän, kun Henri kiipesi sisään. "Jumalauta sä oot Julia sekasin."

"Ehkä oonkin", mä vastasin. "Normaalius on nyt muutenkin yliarvostettua."

Mä yritin päästä sen otteesta irti, mutta ei musta ollut vastusta sille.

"Voitko sä kertoo mitä vittua sä teet?" Frans kysyi multa. Mä en vastannut ja odotin vain, että Kasper tulisi sisään, mutta sitä ei vain näkynyt. Oliko se livistänyt viime hetkellä vai pohtiko se jotain?

Sitten mä satuin huomaamaan, että se oli estänyt vain mun käsiä liikkumasta. Nopea potkaisu – krhm, herkälle alueelle – ja sen silmät vääntyivät ympäri kivusta.

"Julia, älä tee noin koskaan jätkälle", Aarni huomautti.

"Mitä Essille tapahtu oli paljo pahempaa", mä sanoin, vaikka tiesinkin että tällaiset iskut sattuivat suunnattomasti. Aarni ja Henri ottivat musta yhteistuumin kiinni, enkä mä pärjännyt niille molemmille yhtä aikaa. Ei auttanut kuin rauhoittua.

"Ai, no sen takia sä oot tietysti täällä", Frans sanoi. "Hiton ylisuojeleva isosisko. Mitä hemmettiä sun pikkusiskon elämä kuuluu sulle millään tavalla?"

"Ihan näköjään senkin takia, että sä et näytä välittävän seurauksista. Sä tiedät varsin hyvin, että teidän ehkäsy petti, etkä sitten auttanu sitä millään tavalla. Nyt se on raskaana."

Fransista valahti väri ja se näytti siltä kuin joku olisi just heittänyt sitä sangollisella kylmää vettä. "Eikä oo."

"No on", Aarni vastasi. "Vaikka sä oot hitonmoinen kusipää, niin Julia tuskin ois tullut huvikseen antamaan sulle turpaan."

"Mitä mä muka oisin voinut tehdä? Jos kumi hajoo, niin mitäs mä siinä teen? Vien sen aborttiin, jos se edes tulee raskaaksi?" Frans kyseli.

"Ootko kenties kuullut jälkieh–", Henri aloitti, mutta se joutui keskeyttämään lauseensa huomatessaan, että mä olin pyristellyt irti sen ja Aarnin otteesta ja valmistauduin uudestaan.

Mun suunnitelmat keskeytyivät Kasperin avatessa huoneen oven – se siis tuli sisään ovesta.

"Mitä täällä tapahtuu?" Kasper kysyi, esittäen täysin tietämätöntä asiasta. Se hiipi lähemmäksi ja siirsi mut kauemmas.

"Hitto jätä toi hullu muija", Frans sanoi. "Se yritti käydä mun kimppuun."

"Mitä hittoo, Julia?" Kasper kysyi multa varsin uskottavalla äänellä. Vai oliko se sittenkin – ?

"Oma syysi", Aarni heitti.

Mä ehdin jo muutaman sekunnin ajan ajatella, että Kasper oli siirtynyt Fransin puolelle. Olin sille anteeksipyynnön velkaa, kun huomasin sen liikkuvan seinän viereen ja siirtäen Fransin seinää vasten yllätyksen suoman edun turvin.