To The Boy I Love

Väärien Huulten Kosketus

-Mitä tarkoitat? Harry kysyy hämmentyneenä kääntyessään luihuisen puoleen.
-Eikö viimeksi Pansyn kimppuun käyty, kun hänellä oli pelkkää pahaa kohdistuen sinuun? Eli jos näillä käärmeillä on tarkoituksena käydä niiden kimppuun, jotka tahtovat sinulle pahaa... Draco tarkentaa.
-Tarkoitatko, että siskoni yrittäisi tehdä jotain samaa kuin hullu palvelijasi?! Ron karjaisee raivostuneena.
-Älä, Ron... Ainoa joka voi tietää asian, on Ginny itse. Meidän on parasta lähteä koululle, Harry rauhoittelee tilannetta. Malfoy nyökkää ja asettaa huppunsa takaisin päähänsä.
-Ei ole hätää, Hagrid. Me selvitämme asian. Tästä lähtien älä ota uusia eläimiä, varsinkaan käärmeitä! Potter sanoo viisaasti, kunnes nousee varovaisesti ylös Toran maatessa edelleen hänen jalkojensa juuressa. Kolme poikaa lähtevät ulos vilpoiseen ilmaan. Lumipyry paiskoi itseään sinne tänne eikä näkökenttää ollut juuri mihinkään suuntaan.
-Oisittekohan millään tajunneet ottaa minullekin jotain lämpimämpää? Harry kysyy täristen. Draco katsahtaa häneen, kunnes tulee lähemmäs ja ottaa toisen oman viittansa alle.
-Ei otettu, mutta minä voin pitää sinut lähelläni. Vihdoin saan pidellä sinua näin, Draco kuiskaa halaten poikaa takaapäin ja yrittäen liikkua samaan aikaan etäämmäs. Harry punastuu samantien.
-Ethän sinä pelkää minua eilisen takia? Pystytkö vielä olemaan kanssani? Malfoy kyselee suunnistaessaan Ronin perässä kohti linnaa.
-Totta puhuen... Säikähdin todenteolla mitä aioit tehdä minulle... Mutta koska kerroit mitä olen tehnyt väärin, ymmärrän hyvin miksi tapahtui niinkuin tapahtui. Tunnen itseni hirveäksi, Harry mutisee yrittäessään mennä askeliaan eteenpäin ennenkuin Malfoyn jalat osuisivat hänen kantapäihin. Draco rutistaa vielä enemmän poikaa syleilyynsä.
-Et sinä ole hirveä, Harry. Minä ylireagoin enkä tajua mikä minulle meni... En enää ikinä halua, että pelkäät minua! hän sanoo musertuneena. Potter hymyilee pienesti tuntiessaan luihuisen lämpimät kädet hänen kehollaan.
-Haluan hyvittää sen eilisen sinulle jotenkin... Ajattelin, että voitan huispaus kisan puolestasi ja sen jälkeen tahdon olla kokoillan kanssasi kirjastossa. Silloin voimme tehdä ne sinun läksysi, Draco kuiskaa toisen korvaan virnuillen. Harry punastuu ja kääntyy katsomaan pitempää.
-Aiot voittaa Rohkelikon minun takiani? Tarkoittaako se sitä, että minun pitää kannustaa sinun tupaasi? arpinaama kysyy häkeltyneenä.
-Et kannusta tupaani, vaan poikaystävääsi. Kunhan tulet paikalle niin pelaan täysillä, Malfoy irvistää itsevarmana. Harryn sydän tykyttää kummasti. Tänä vuonna hän ei kuitenkaan tulisi pelaamaan huispausta, joten eikai nyt Dracolle hurraaminen olisi pahitteeksi?
-Okei. Et varmaan aio auttaa minua tänään niissä läksyissä? Harry hymyilee.
-Tuo läksyt päivälliselle, Draco vastaa. Kolmikko saapuu pian Tylypahkan oville. He menevät ripeästi sisään jättäen taakseen kylmän lumipyryn.
-Toivon, että lopetatte söpistelyn tähän. Se on ärsyttävää, Ron puuskahtaa pyyhkiessään enimmät lumet olaltaan.
-Oletko kateellinen? Draco kysyy päästäessään ihastuksensa syleilystään. Ron mulkaisee poikia oudosti, jolloin Harryn sydän jättää yhden lyönnin välistä. Mitä se tuollainen ilme tarkoitti?
-Ron? Harry kysyy kummastuneena. Ron kääntyy katsomaan tätä kysyvästi.
-Ö-öm ei mitään. Ajattelin, että haluan sittenkin puhua kahden kesken Ginnyn kanssa. Jo-joskus myöhemmin, Harry yskäisee raapiessaan niskaansa. Kummallinen tunnelma leijuu poikien yllä. Kukaan ei keksi oikein mitään sanottavaa, kunnes Hermione tulee Dean Thomasin kanssa paikalle.
-Hyvänen aika, Harry! Siinähän sinä olet! tyttö huudahtaa helpottuneena.
-Moi, Harry. Miten voit? Dean tervehtii ystävällisesti.
-Hyvin, kiitti. Mitä te täällä teette? Harry vastaa.
-Lupauduin etsimään sinua. Hyvä kuitenkin, että löydyit! Dean kertoo iloisena. Draco rykäisee kuuluvasti kävellessään Harryn vierelle ja laittaa olkansa tämän harteilla.
-Minä löysin hänet, hän julistaa tyytyväisenä. Harry pyöräyttää silmiään.
-Aivan... Öh. No, minä tästä menenkin! Nähdään, Harry! Dean vastaa hölmistyneenä, kunnes lähtee pois paikalta. Harry vilkaisee vieressään olevaa poikaa huvittuneena.
-Mitä tuo nyt oli? hän kysyy. Draco alkaa nauramaan suloisesti, mutta lopettaa, kun Hermione tulee lähemmäksi rohkelikkoa.
-Tajuatko kuinka huolissamme olimme?! Lähdit vain yllättäen eikä sinusta sen jälkeen kuulunut! Aloin miettimään vaikka jos mitä, tyttö tiuskii niin, että sylki lentää Harryn päälle.
-Anteeksi, Potter huokaisee jämäkästi. Hermione yrittää rauhoitella itseään, kunnes jatkaa puhumistaan.
-Hyvä kuitenkin, että löydyit. Minulle ilmoitettiin juuri Ginnyn päässeen pois sairaalasiivestä, hän sanoo.
-Mitä? Ron hätkähtää yllättyneenä.
-Ja meidän olisi hyvä mennä nopeasti suureen saliin aamupalalle. Dumbledore aloittaa tämän päivän jollain tärkeällä puheella... Uskon sen liittyvän tiedät-kai-keneen, Hermione jatkaa hiljaa. Harry kiinnostuu kuulemastaan, joten alkaa kävelemään tiuhaa tahtia suureen saliin ystävät perässään.
-Toivon teidän tiedostavan tämän asian vakavuuden ja kuuntelevan kunnolla... Dumbledore selittää salin päädyssä olevalla korokkeella, kun nelikko marssii huoneeseen. Jokainen oppilas kääntyy katsomaan heitä kummastuneena, muttei Harry välitä heistä, ja laahustaa Rohkelikko pöydän vapaalle kohdalle. Draco oli lähtenyt oman pöytänsä ääreen.
-Krhm. Elikkäs. Tänä lukuvuotena on käynyt jo kaksi käärmehyökkäystä ja uhrina on ollut alaikäiset noidat. Puuskupuhin sekä Korpinkynnen oppilaat ovat jääneet asiasta sivuun, kun taas Luihuisen ja Rohkelikon tuvat ovat päätyneet tämänhetkisiksi kohteiksi. Käärmeet, jotka ovat liikkuneet koulumme seudulla, ovat peräisin Voldemortilta! Dumbledore yskäisee kuuluvasti ja jatkaa taas asiallista puhettaan. Harry katsoo vaivaantuneena Neville Longbottomia, joka hytisee kauttaaltaaan hänen vieressään. Pansy Parkinson tuijottaa syvästi lautastaan oman tuvansa pöydällä aivan kuin ei vaivautuisi edes kuuntelemaan. Harrya vähän kummastutti se, sillä kun katsoi tyhjän näköistä Ginnya, joka istui toisten tyttöjen kanssa, näytti hänkin olevan naarmuiseen pöytään päin.
-Ensiviikolla olevat huispaus kisat tulevat olemaan Taika ministeriön tarkkailtavana ja sisäänpääsyyn tulee päästä ilmoittautumalla kentän ulkopuolella olevalle velholle tai noidalle. Tylypahkan ympärille tulee olemaan voimakas suojamuuri, mutta sitä ennen opettajanne tarkistaa jokaisen paikan, ettei mitään pimeää taikuutta jäisi tänne. Kaikesta epäilyttävästä tulette kertomaan suoraan minulle! rehtori selventää hivenen tiukemmalla äänellä. Hermione puuskahtaa uskomatta korviaan.
-Ei ole totta! hän tiuskaisee mahdollisimman hiljaa.
-Mitä nyt? Harry kysyy hämillään.
-No kuulitko? Taika ministeriö tulee vahtaamaan meitä ihan kunnolla! Luultavasti keksivät täydellisen syyn erottaa Dumbledore. Minun mielestäni tiedät-kai-ketä ei estä mikään suojamuuri, eikä ainakaan Taika ministeriön jäsenet! Hermione vastaa ärsyyntyneenä. Moni oppilaista oli alkanut kiivaasti juttelemaan vierustovereilleen.
-Hiljaisuutta, pyydän! Tiedän hyvin, että teitä huolestuttaa ja mietityttää tämä asia, mutta niin pitääkin. Voldemort on tosiaan palannut, eikä häntä pidä vähätellä yhtään sen enempää! Oli minulla myös iloisempaa kertomista, nimittäin ensiviikon jälkeen alkaa loma. Jaksakaamme tehdä työtä vielä viimeiseen viikkoon ja levätään lomalla hyvin ensi lukukauteen, jolloin ainakin viitosluokkalaisilla alkaa kunnon työntouhu. Aloittakaamme syöminen! Dumbledore kailottaa, kunnes kapuaa itsekin pöytänsä taakse syömään.
-Minusta tuo mies puhuu omiaan... Että tiedät-kai-kuka olisi palannut? Hah, aiheuttaa vain kohtauksia! Minun isäni on töissä Taika ministeriössä, eikä hänkään usko tuollaiseen vanhaan höperöön! korpinkynteläinen poika sanoo ystävilleen heidän kävellessä Harryn ohi.
-Luuletteko, että kaikki tuo oli valetta? Potter päättää kysyä mahdollisimman kovalla äänellä, jolloin toiset pysähtyvät.
-Anteeksi? korpinkynteläinen poika kurtistaa kulmiaan kääntyessä rohkelikkoon. Hermione potkaisee ystäväänsä lopettamisen merkiksi, muttei Harry olisi enää itsensä, jos ei puolustaisi totuutta.
-Mistä voit olla niin varma, etteikö Voldemort olisi jossain täällä? Potter kysyy.
-Jaa, taidat olla Harry Potter sanoistasi päätellen. Maailma on kysymyksiä täynnä, joten ehken anna sinulle suoranaista vastausta. Sanotaanko näin, että mistä kukaan voi olla varma, ettetkö sinä olisi tappanut Cedric Diggorya viime kesänä? Luulitko, että me kaikki olemme niin hyväuskoisia? tuntematon poika tuhahtaa virnuillen. Harry puristaa käsiään.
-Ja luulitko, että minä olen murhannut jonkun ja tuonut sen sitten näytettäväksi jokaiselle? Edes kokematon murhaaja ei olisi tuonut uhriaan esille. Cedric Diggorya minä en tappanut, sillä hän oli ystäväni. En halunnut hänelle tapahtuvan mitään pahaa... Harry ärähtää murheissaan.
-Uuu. Oikein rakkaustarina? poika lauleskelee tyytyväisenä, jolloin hänen ystävänsä alkavat hekottelemaan. Harry kalpenee hetkessä. Hehän ovat melkein yhtä samanlaisia kuin Malfoy ja tämän ystävät aikoinaan.
-Anteeksi, jos keskeytän säälittävän keskustelunne, mutta minulla olisi Harrylle asiaa, joku sanoo tullessaan korpinkynteläisten viereen. Nauru loppuu samantien.
-Vaaleasta tukasta päätellen olet Malfoy, poika sanoo kaikkitietävänä. Hänen ystävänsä katsovat nyt kiinnostuneina luihuista.
-Hyvin huomattu, kolmosluokkalainen kuraverinen! Draco nostaa kulmiansa esittäen kiinnostunutta.
-Anteeksi kuinka? Olen kuutosluokkalainen! poika ärähtää tympiintyneenä.
-No luulisi sitä sitten päässäsi olevan järkeä. Huumorintajusi on katsos nuoremman tasoa ja kasvosi näyttävät oven väliin jääneiltä. Ihmettelen suuresti miten päädyit tuohon tupaan, joka selvästikään ei ole sinun tyyppiäsi. Mitähän isäni mahtaisi tuumia kuulleessaan mitä olet huudellut täällä... Johtaisikohan lopputulos sinun vai isäsi erottamiseen? Draco sanoo häijysti. Harry on jäänyt katselemaan toisten kinastelua. Hänen puheensa taisi jäädä sivuun.
-En tarkoittanut mitään pahaa sinulle! Puhuin vain Potterin kanssa Cedricin... poika änkyttää selvästi peloissaan.
-Argh, kuinka ärsyttävää. Kuuntele tarkkaan, kun sanon sinulle, että jätät MINUN poikaystäväni rauhaan. Usko pois, mutta jos kuulen sinun puhuvan Diggoryn ja Potterin suhteesta, voit olla varma, että et tule näkemään päivänvaloa... Draco uhkailee ottaessaan toisen rinnuksilta kiinni. Harry nousee ripeästi ylös ja vetäisee luihuisen taaemmaksi.
-Eiköhän se sitten riitä, vai? hän kysyy hätääntyneenä. Malfoy mulkoilee ärsyttävää poikaa murhaavasti.
-Mitä? Oletteko te yhdessä? korpinkynteläinen kysyy. Harry kääntyy ripeästi katsomaan tätä punaisena.
-Täh? Me-mekö? Tuo-tuota... Malfoy! arpinaama alkaa häiriintyneenä värisemään.
-Niin, rakas? Draco kysyy lempeästi hymyillen. Korpinkynteläisten silmät pyörähtävät melkein päästä, kuten myös Harryn.
-Lo... Pe... Ta! Ei täällä, rohkelikko henkäisee naama punaisena, mutta Malfoy ei ole näyttänyt saavansa tarpeeksi kostaa.
-Tahdotko kuulla suhteestamme lisää? luihuinen virnuilee katsellen tuntemattomaa. Mutta juuri kun tämä oli avaamassa suutansa, Harry ottaa kummankin olkapäistä kiinni ja taluttaa heidät kauas pois suuresta salista eräälle käytävälle, jonne ei varmasti kukaan kuulisi mitään.
-Noniin. Emmeköhän voisi unohtaa asia... Potter yrittää pyytää, muttei toiset kuuntele.
-En usko, että olette yhdessä. Te kaksi... Olettehan aina olleet kiusaamassa toisia, korpinkynteläinen puuskahtaa uskomatta edelleenkään mitään.
-Olet sitten jääräpäinen... Tahdotko vielä, että jotenkin todistan sen?! Draco sihisee ärsyyntyneenä.
-Toki, korpinkynteläinen virnuilee ottaessaan Harryn alaselästä kiinni ja tönäisee hänet lähelleen. Draco ei tajua reagoida mitään, kunnes kaksi jo suutelevat. Harryn sydän hakkaa hurjaa vauhtia ja silmät tuijottavat toisen otsaa. Toinen suutelee vain kiihkeästi rohkelikkoa lopettamatta. Harry ei pääse liikkumaan... Toinen on liian vahva pitämään hänet aisoissa.
-Mitä... MITÄ HEMMETTIÄ TEET?! Malfoy karjaisee vihaisena, tönäisee tuntemattoman maahan ja alkaa lyömään häntä nyrkeillänsä. Harry kävelee taaemmaksi ja lyyhistyy lattialle kalpeana. Hän koskettelee huuliansa järkyttyneenä.
-TAPAN SINUT! SENKIN KURAVERINEN! Malfoy kajahtaa lopettamatta hakkaamistaan.
-Lopeta! korpinkynteläisen ystävät huudahtavat yhteen ääneen ja yrittää saada luihuista pois toisen päältä.
-HÄN ON MINUN! KUINKA SAATOIT!? Draco rimpuilee toisten pitäessä hänen verisistään käsistä kiinni.
-Pitäkää häntä aloillaan. Mokoma Malfoy, se oli vain suudelma. Olen kyllä vaikuttunut sinusta, Potter. Nähdään joskus myöhemminkin, edelleen tuntematon poika iskee silmää maassa istuvalle Harrylle.
-ETTEKÄ NÄÄ! Draco ärjyy raivoissaan. Harry nielaisee hätääntyneenä tajuamatta mistään mitään. Maailma vain pyörii hänen edessään... Ajatukset eivät kulje... Kuka tuo poika edes on? Miksi hänen huulensa tuntuvat edelleen arpinaaman huulilla ja käsi tämän selässään. Niin yhtäkkiä kaikki oli tapahtunut, että se tuntui jatkuvan edelleen.
-Näinkö helposti... Minua voidaan käyttää hyväksi? Harry ajattelee puristaessaan käsiään huuliaan vasten.

~~~~
Uskon teillä huomion kiinnittyvän siihen, että "KUKA TUO KORPINKYNTELÄINEN POIKA ON?!". No minäpä kerron. Se ei ole kukaan, jonka te olisitte tavanneet kirjoissa tai elokuvissa, vaan hän on minun juuri keksimä hahmo. Halusin tehdä jotain erilaistakin tähän tarinaan, joten päätin antaa Korpinkynnenkin tulla enemmän esille ja luoda tämmösen draama pojan mukaan :3 (nimi selviää luultavasti seuraavassa luvussa)
Toivottavasti nautitte lukemisesta ja me näemme jälleen seuraavan luvun merkeissä!
Byeee✌🏻💕