To The Boy I Love

Pelastitko Omat Tunteesi?

Harry näpertää paitansa hihoja miettiessään mitä vastaisi. Seamus istahtaa pöydän päälle kiinnostuneena, kun taas Dean ja Ron vilkuilee toisiaan vakavissaan. Oliko tosiaan hyvä idea kysyä tuollaista vasta eronneelta?
-No... Jos saisin päättää, henkilö, josta pitäisin olisi puhelias ja vitsikäs. Hän huomaisi ensimmäisenä miltä minusta tuntuu, vaikken näyttäisi tunteitani päältäpäin. Hän ei välittäisi muista ympärillämme ja olisi uhkarohkea myös ilkeimpien ihmisten seurassa. Pitämäni henkilö osaisi katsoa minua sillä lumoavalla katseella sekä osaisi lohduttaa aina, kun on huono päivä. Hänen pitäisi olla myös ilkikurinen, hyvällä ja söpöllä tavalla. Kertoisi joka yö, että tässä maailmassa olisi vain me kaksi ja rakastaisi minua kaikista virheistäni huolimatta. Mitä itseeni tulee, tahtoisin tehdä kaiken saman hänelle... Tehdä hänet onnelliseksi minun seurassani, arpinaama selittää niin lumoutuneena, että unohtaa kaiken hänen ympäriltään. Toiset kolme poikaa ovat aukaiseet suunsa yllättyneenä ystävänsä puheista. Muttei kukaan muu ollut niin häkeltynyt kuin Seamus, joka kumartuu alemmas Potterin eteen.
-Aivan kuin puhuisit jostain tietystä henkilöstä. Mahdatko olla ihastunut? Hän kuiskaa pieni virne kasvoillaan. Harry punastuu päätä pahkaa. Hän puhui ohi suunsa... Ja kuvaili vieläpä kaiken Dracoon liittyvän.
Dean, joka näyttää siltä, että olisi kohta heittämässä kirjan päin Seamusin näköä, jotta poika tukkisi suunsa, tuijottaa poikia silmät pullottaen. Potter tönäisee Finniganin taaemmaksi ja naurahtaa:
-Lopeta! En todellakaan!
Mutta Seamus ei anna periksi.
-Kuka se on? Joku, jonka tunnen? Onko hän kaunis? Minkä ikäinen? Hän kyselee ilveilevästi.
Harry piiloutuu koululaukkunsa taakse häpeissään. Hento puna sivelee rohkelikon poskia. Taas.
-Ei meille kuulu hänen asiansa, Dean tuhahtaa tiukasti.
-Äläs nyt! Harry punastui. Kerro minulle kuka se tyttö on tai en saa nukuttua enää ikinä! Seamus parahtaa tiedonhaluisena. Ron kääntyy nopeasti hyllykköä vasten löytäessään yllättäen jonkun todella "kiinnostavalta" näyttävän kirjan. Dean laittaa tyytymättömänä kätensä kasvoilleen. Harry kurkistaa hitaasti laukkunsa takaa.
-Tyttö? Hän kuiskaa hämmentyneenä.
-Niin. Se tyyppi josta selitit, Seamus selventää hymyillen. Harry katsoo häkeltyneenä Ronia ja Deania, jotka selvästi tietävät enemmän kuin Finnigan, joka epätoivoisesti yrittää saada selville asioita.
-Harry! Kerro nyt! Seamus anoo tohkeissaan. Potter on aukaisemassa nolostuneena suutansa, kunnes hypähtää tuoliltaan niin, että esine kaatuu lattialle. Hänen sydämensä oli hypähtänyt kurkkuun, sillä joku oli ilmestynyt hyllykköjen eteen. Ja se joku oli yllättävästi Malfoy.
Draco silmäilee jokaista rohkelikkoa hitaasti, varsinkin Harrya joka pomppasi juuri pystyyn.
-Sori. En tiennyt täällä olevan tyyppejä... hän mutisee, kunnes kääntyy jatkamaan matkaansa.
-Turhaa sä siinä pyytelet anteeks, kiris... Hei, Harry? Mihin menet? Seamus ärähtää, kunnes huomaa arpinaaman lähtevän perään. Ron nousee ylös.
-Mu-mun piti hoitaa eräs asia. Tuun kohta takas, Potter kertoo.
-Tulen mukaasi, Weasley sanoo vakavana. Harry pudistaa päätänsä.
-Tahdon tehdä tämän yksin, hän vastaa, kunnes kipittää jo luihuisen perään. Draco oli kadonnut kokonaan isolta käytävältä, joten rohkelikko epäili hänen menneen johonkin osastoista. Harry oli aivan oikeassa. Nimittäin Draco asteli suuren luihuisjengin läpi keskelle rinkiä.
-Malfoy! Potter huutaa, jotta saisi toisen pysähtymään. Draco pysähtyi ja kääntyy hitaasti nyt  ympäri. Toiset luihuiset tekivät samoin, jolloin he ratkesivat isoihin naurun ulvahduksiin. Harry otti pienen askeleen taaemmaksi siltä varalta, ettei kukaan tulisi lähemmäksi.
-Hiljaa, Draco käskee tiukasti, jolloin jokainen hiljenee. Arpinaama katsoo häiriintyneenä jokaista henkilöä edessään. Dracon ryhmässä on ainakin kymmenen uutta henkilöä, jota rohkelikko ei ole nähnyt kuin vilaukselta.
-Mitä asiaa sinulla oli? Malfoy kysyy kylmästi kuin ei tahtoisi nähdä Harrya. Tai ainakin niin Potter luuli, mutta oikeasti Draco tahtoi hänet vain nopeasti pois luihuisten ympäriltä. Tyypeiltä, jotka kiusasivat viatonta Harrya.
-Öh, mi-minä... Silmälasipäinen yskäisee, kunnes kävelee varovasti toisten ympärille. Aina kun edes yksi velhoista tai noidista liikahtaakaan, rohkelikko säpsähtää melkein hengiltä. Nyt ei pystynyt enää perääntymään. Harry oli tehnyt päätöksen, että antaisi rasian takaisin. Nyt kun hänen etsimänsä luihuinen oli vihdoin paikalla, piti tehdä tehtävä loppuun. Niillä ajatuksilla Harry pääsi sujuvasti ison ryhmän keskelle.
-Toin sinulle tämän rasian. Tuon sinulle muut antamasi lahjat huomenna, jos sopii... Hän sanoo hiljaa ottaessaan laukustaan sormukselle tarkoitetun pienen kopan. Toiset alkavat huhuilemaan ilkeästi. Tietenkin, kerta kyseessä on Rohkelikon tupalainen. Draco katsoo poikaa epävarmasti, mutta nostaa sitten kätensä. Juuri kun hän on saamassa kotelonsa tukevaan otteeseen, joku nappaa sen itselleen.
-Minä voin ottaa tämän. Saanhan minä kuitenkin sen sormuksen itselleni, vai mitä Draco? Pansyn hirveät kasvot pilkahtavat esiin. Malfoy vilkaisee tyttöä hiljaa, kunnes kääntyy arpinaamaan päin, joka on jäätynyt paikoilleen. Hän tuijottaa Parkinsonia kalpeana, kunnes mieleen juolahtaa jokin asia...