Vain Sinä Ja Minä

1.2K 56 18
                                    

Draco rutistaa Harrya kokoajan enemmän. Mitä muuta pitäisi tehdä romahtaneelle pojalle, joka ei lopeta itkemistään?
-Ota tästä, Malfoy. Anna sitä myöhemmin Potterille. Saat itsekin ottaa siitä, Lupin sanoo antaessaan puolikkaan suklaalevyn. Sitten hän jatkaa matkaansa sanomatta sen kummempia.
-Suklaata? Öh, minne sinä menet? Draco kysyy hämmentyneenä.
-Dumbledoren luo. Minun on pakko kertoa Harryn tapaus hänelle. Tiedän hyvin, että haluat itse auttaa häntä, mutta jos Harryn tila pahenee entisestään, sinä et teinipoikana jaksa kaikkea taakkaa. Ja kyllä, se on suklaata. Auttaa kaikissa murheissa, Remus vastaa lempeästi, kunnes katoaa näkyvistä. Malfoy katselee suklaata samaan aikaan, kun halaa toista.
-Anteeksi, Harry mutisee hiljaa. Draco säpsähtää kuullessaan toisen taas puhuvan.
-Älä pyydä anteeksi keneltäkään! Tuota ei tule enää tapahtumaan... Ei ikinä, hän vastaa hätäisenä. Harry kääntää Dracon rintakehällä olevan päänsä seinään.
-Luulin huispauksessa, että sinulle tapahtui jotain... Kun minä sitten avasin silmäni, olit suudellut minua ja nappasit siepin... Harry alkaa kertomaan.
-Eikai sinua haittaa, että suutelin sinua? Draco kysyy vaivaantuneena. Potter pudistaa päätänsä.
-Se oli paras tunne, jonka olin tähän mennessä kokenut. Ensin se tuntui pelottavalta, mutta sitten avasin silmäni ja näin sinut siinä. Hymyilit katsoen minua sekä esittelit sieppiä... Tiesin ensimmäistä kertaa, että sinä olet se, johon voin luottaa ikuisesti, hän vastaa muistellen tapahtunutta. Dracon sydän lepattaa ja poskilla hyväilee punaisuus, jonka toinen on saanut aikaan.
-Miksi sitten...? luihuinen aloittaa hämmentyneenä.
-Pelkäsin satuttavani sinua. Sinun hymysi tuntui yhtäkkiä niin väärältä... Harry nielaisee onnettomana.
-Mikä sai sinut tuntemaan noin? Malfoy kyselee kiinnostuneena.
-Sinun näkeminen isäsi lähettyvillä... Ja Jacobin suudellessa taas minua. Hän sanoi minulle, etten pysty vastustamaan häntä... Potter selittää tunkkaisen kuuloisesti.
-Nautitko sinä siitä...? Kun hän koskettaa sinua? Draco katselee ihastustaan kirkkailla silmillään.
-En tiedä enää. Pää tuntuu sekavalta ja tuntuu hirveältä... Entä jos pidinkin siitä? En halua... Harry sanoo värisevällä äänellä. Draco pistää kätensä hiljalleen nyrkkiin.
-Se tyyppi manipuloi Harrya... En voi antaa hänen enää koskea tai puhua minun poikaystävälleni. Murhaan sen tyypin! hän ajattelee päässään, kunnes ottaa ihastuksensa leuasta kiinni ja nostaa sen ylemmäs. Harryn kyynelistä tuikkivat silmät kiinnittyvät pitempään. Malfoy katsoo toisen huulia raivon partaalla.
-Hän koski minulle tarkoitettuja huulia... Särki minulle tarkoitetun sydämen... Ja yrittää saada minulle tarkoitetuista tunteista omansa... Jacob Wrights, tahdotko todella sekaantua tähän sotaan? hän ajattelee tympiintyneenä.
-Draco? Harry äännähtää hätääntyneenä.
-Hm, mitä? Malfoy siirtää katseensa toisen vetisiin silmiin.
-Mitä sinä mietit? Harry uskaltautuu kysymään. Draco hymyilee pienesti.
-Sinua. Muistatko, kun lupasin yhteistä aikaa kirjastossa, jos voitan? Oliko sinulla niitä läksyjä? hän vastaa lempeästi.
-Ei tällä hetkellä... Tein ne eilen Hermionen kanssa, Harry kertoo hämmentyneenä.
-Mainiota. Mennään! Draco irvistää salaperäisesti ottaen toisen kädestä kiinni. He hiipivät suorinta tietä kirjastoon, varoen törmäämistä kenenkään. Draco ei tahtonut juhlistaa voittoa kenenkään muun kuin Harryn kanssa.
-Istu siihen, luihuinen käskee laittaessaan rohkelikon nurkassa olevan pöydän ääreen, kun he saapuivat kirjastoon.
-Tuota... Mitä tapahtuu? Harry kysyy tajuamatta mistään mitään.
-Odota hetki, Draco sanoo livahtaessaan hyllyköiden taakse.
Harry huokaisee nojautuessaan käsiensä varaan pöydälle. Hän kuulee toisen kaikuvat askeleet jossain päin huoneessa. Aivan kuin Draco juoksisi? Mutta miksi? Yhtäkkiä kuuluu kolahdus, jolloin Harry alkaa vähän panikoimaan. Hän nousee ylös ja alkaa kävelemään hämärää käytävää pitkin hyllykköjen välillä.
-Umm... Draco? Mitä täällä tapahtuu? Harry kysyy hätääntyneenä. Miksei toista poikaa näy missään?
-Dra...?! Potter yrittää huutaa, kunnes tuntee jonkin niskassaan. Hän kääntyy ympäri ja tönäisee takana olijan seinää vasten niin, että pitelee tämän käsistään tiukasti kiinni. Helpotuksen tunteeksi siinä seisookin itse Malfoy.
-Ei hätää. Minä se vain olin, Draco virnuilee hyvillään. Harry punastuu.
-Ai... Sori. Mitä sinä oikein touhuat? Mikä se kolahdus oli? hän kyselee nolostuneena.
-Tarkistin ettei täällä ole ketään ja laitoin oven lukkoon, Draco vastaa salaperäisesti.
-Miksi? Harry kysyy hämmentyneenä.
-Koska... luihuinen kuiskaa, jolloin vetäisee ihastuksensa seinää vasten ja menee itse eteen.
-Tahdon viettää vain sinun kanssasi aikaa voiton kunniaksi. Pidätkö tästä asusta päälläni? Huomasin sinun katsovan sitä aikaisemmin, Draco jatkaa hymyillen. Harry katsoo punaisena toisen vaatteita, jolloin hänestä tulee vielä punertavampi. Huispaus kaapu, jota Potter ei ollut tajunnut toisen päällä.
-A-a-ai... En tajunnut sitä aikaisemmin, Harry vastaa kääntäessään katseensa nopeasti sivulle.
-Heh, nyt saat katsella sitä kokoajan... Draco kuiskaa. Hänen huulensa menevät Potterin paljaalle kaulalle hellästi. Harryn iho menee kananlihalle hänen kääntäessään kasvonsa takaisin ihastukseensa.
-Saanko... Varastaa sydämesi kokonaan itselleni? Tahdon ottaa pois sinusta kaiken sen, minkä se Wrights yritti sinulta saada... Jos vain pystyt siihen, Draco sanoo lempeästi. Harryn kyyneliä teettäneet silmät aukenevat lumoissaan. Ei hänen tarvinnut edes miettiä... Pieni nyökkäys vain, niin hän sai tahtomansa.
Dracon.

...
Harryn silmät aukenevat hitaasti jostain sileästä. Hän katsoo hiljaa eteensä nähdessään pölyisen kirjahyllyn. Nukahtiko Potter keskenkaiken? Hän nousee ylös, kunnes tyrmistyy päätä pahkaa. Harry istuu tuolilla paidattoman Dracon sylissä. Malfoykin nukkuu sikeästi pidellen toisen selästä. Luihuisen lämmin käsi on Harryn paidan alla.
-Kuinka paljon kello on...? Potter mietiskelee katsoessaan toisen kasvoja. Hänen katseensa menee kuitenkin väkisin toisen paljaalle ylävartalolle. Rintakehän toista puolta koristaa edelleen mustelma, mutta muuten se on täydessä kunnossa.
Harry pistää kätensä hellästi kipeältä näyttävän kohdan päälle. Hänelle tulee todella kummallinen olo koskiessaan sitä kohtaa. Aivan kuin hän olisi koskenut sitä kohtaa aikaisemmin... Tai ehkäpä aiheuttanut sen? Hänen päähänsä ilmestyy muisto, jolloin he olivat olleet Tylyahossa, kunnes sitten Harryn arpea alkoi vihlomaan. Silloin poika oli menettänyt liikuntakyvyn. Olisiko ollut kuitenkin mahdollista, että Potter oli jossain kohdassa nipistänyt ihastustaan kovasti? Tuota miettiessä rohkelikolle tuli paha omatunto, sillä Draco ei ollut kertonut asiasta mitään, jos se olisikin totta. Harry hivuttautuu lähemmäs ja pussaa toisen upeaa rintakehää varoen mustelmaa. Kun hän nousee takaisin suoraksi, Malfoy vetäisee hänet lähemmäksi niin, että Potter on pikkuisen ylempänä tätä.
-Olet niin suloinen, luihuinen irvistää onnellisena.
-Mi-mitä? Kuinka kauan olit hereillä? Luulin sinun nukkuneen sikeästi... Harry mutisee kalpeana.
-Nukuinkin, kunnes tykyttävä sydämeni kuuli sinut! Draco katsoo ylempänä olevaa ihastustaan hammas hymyllään.
Harry muuttuu tulen punaiseksi, joten kääntää katseensa poispäin.
-Hei! Katso minua! Draco huutaa surullisena.
-Tsik. Olet sitten huomion kipeä...
Potter vilkaisee luihuista synkästi. Malfoy virnuilee laittaen toisen selässä olevaa käteä alemmas. Harry tukehtuu omaan kuolaansa säikähtäneenä, ja vetää lopulta ihastuksensa käden pois paljaalta iholtaan. Draco nyrpistää nenäänsä leikkimielisesti vihoitellen.
-Missä paitasi on? Harry kysyy yllättäen vilkuillen joka suuntaan.
-Ööh... Se oli tässä... Malfoy yskäisee häkeltyneenä.
-ETKAI KADOTTANUT SITÄ?! MITEN ME PÄÄSTÄÄN POIS, JOS SINULLA EI OLE SITÄ?! TÄMÄ ON HUO... Harry karjuu paniikissa, kunnes luihuinen pistää kätensä hänen suulleen.
-Shh... Kuuletko sinäkin tuon? Draco kuiskaa. Potter kuuntelee tarkkaan.
-Miksei tämä himputin ovi aukene?! joku huutaa kirjaston ulkopuolella. Harry ja Draco katsahtavat toisiinsa yhtä aikaa.
-Joku on tulossa tänne? Potter kysyy hätääntyneenä. Malfoy nyökkää ja kehottaa toisen nousemaan. Harry nousee pikavauhtia, kuten myös luihuinen. He alkavat juoksemaan jonnekin todella kauas... Pimeään nurkkaan, jossa kuhisee hämähäkkejä.
-Tämä alkaa käydä rasittavaksi... Miksi meidät aina keskeytetään?! Draco ajattelee päässään. Pian ovi avautuu, ja sisään astelee tutun näköistä porukkaa. Hermione, Ron ja Ginny. Harry kalpenee järkytyksestä.
-Jos he löytävät paitasi, me paljastumme! hän kuiskaa paniikissa.
-Minun on mentävä etsimään se... Sinä voit livahtaa sillä aikaa pois täältä, Draco kertoo rauhallisesti.
-Mitä? Ei! En minä halua mennä yksin, Harry mutisee hiljaa.
-Tulen heti perääsi. Älä huoli, Draco vastaa lempeästi. Harry empii hetken, mutta nyökkää sitten. Malfoy livahtaa pimeästä nurkasta kohti lähimpiä hyllykköjä. Harry juoksee ripeästi ovesta ulos toivoen, ettei häntä nähtäisi. Olihan se aivan normaalia, jos hän näkisi ystävänsä, mutta paidattoman Dracon kanssa? Siitä olisi tullut varmasti kiusallista varsinkin, kun Ginny oli mukana.
Harry nojautuu seinän viereen hengästyneenä. Hän oli juossut niin nopeasti kuin mahdollista.
-Löysiköhän Draco paitansa ennenkuin kukaan huomasi sitä... Potter ajattelee katsoessaan kattoa. Hän kuulee kolahduksen, joka ilmestyy parin metrin päästä.
-Juokse! tuttu ääni sanoo ottaessaan Harryn kädestä kiinni. Rohkelikko säpsähtää säikähtäneenä, mutta huojentuu nähdessään ihastuksensa edessään.
-Mitä tapahtuu?! Harry kysyy hämillään. Draco kääntää päänsä niin, että toinen näkee sen vain sivultapäin irvistäen. Harryn sydän tykyttää lumoissaan.
"Juoksemme kauas pois... Sinne, missä meitä ei voi löytää. Sellaiseen paikkaan, jossa vain me kaksi voimme olla onnellisia. Vain sinä ja minä."

~~~~
Ylitimme 40 luvun rajan jeijj✨
Musta ei oo tainnu kuulua taas pitkään aikaan (3 päivään :'D) ja sille on oikein hyvä selitys! Sairastuin nyt yli 38 asteen kuumeeseen eikä kuumeen loppumiselle näytä olevan loppua...😅 Yritän kuitenkin tästä parantua ja muistaa levätä hyvin ❤️✨ Toivottavasti nautitte tämän luvun lukemisesta (itse ainakin sain pari itkuhuutokiljumissöpöysshokki kohtausta, krhm...) ja toivon, ettei tämä luku ollut yhtä sekava kuin edellinen🙊💞
Byeee!

To The Boy I LoveWhere stories live. Discover now