To The Boy I Love

Vihreä Viinirypäle

Draco nousi tuoliltaan, suuri viha edelleen kihelmöiden hänen kehossaan. Hän oli valmis menemään lyömään toista luihuista, joka kehtasi tuijottaa hänen poikaystäväänsä sillä tavalla. Hän kuitenkin joutui jäämään paikalleen tekemättä ollenkaan mitään, kun professori Kalkaros meni ohi heistä. Mies heitti varoittavan katseen Malfoyhin, joka oli nyrkit pystyssä menossa tappelemaan.
-Potter, tuo murahtaa niin hiljaa, että vain ja ainoastaan vaaleahiuksinen kuuli sen. Draco katsoo penkin naarmuista pintaa ärsyyntyneenä siitä, ettei hän voinut tehdä mitään, jottei Harryn tarvitsisi joutua hankaluuksiin.
-Harry! hän huudahtaa, jolloin rohkelikko kääntyy kysyvästi tähän. Luihuinen pyytää toista tulemaan luokseen.
-Mitä nyt? Harry kysyy kiinnostuneena. Draco katselee rohkelikon vartaloa mietteissään. Miten hän saisi tämän takamuksen peitettyä, ettei kukaan hirvitys tuijottaisi sitä?
Harry kuitenkin nolostuu siitä, että luihuinen ei sano mitään vaan katselee tarkkaavaisena hänen kehoaan.
-Uhm... Draco... Oliko sinulla jotain asiaa? hän kysyy varovaisesti. Malfoy siirtää katseensa toisen silmille.
-Oletko jo valmis syömään? En tiedä kuinka kauan ruokaa riittää, kun nämä siat ovat kyseessä, hän kertoo vilkuillen aina vähän väliä Markia, joka tuijottaa takaisin. Harry nyökyttelee myöntyvästi.
-Joo, sopii, hän vastaa aavistamatta ollenkaan mistä oli oikein kyse. He istuivat aloilleen ja alkoivat ottamaan ruokaa lautasilleen. Draco ei saanut mielenrauhaa toisen luihuisen takia, jonka takia hänen kummallinen käytöksensä sai Harryn vaivaantuneeksi. Rohkelikko siirsi kämmenensä hitaasti toisen reidellä olevalle kädelle.
-Mitä nyt? Draco kysyy häkeltyneenä. Tummahiuksinen vilkaisi tätä nopeasti, kunnes punastui ja yritti irrottaa kätensä. Vaaleahiuksinen kuitenkin ehti tiukentaa otettaan ja suudella toisen kämmenselkää hellästi.
-Älä ujostele, Harry. Tykkään siitä, että kosket minuun, hän sanoo lumoavasti. Harry katsoo toisen kasvoja täysin tämän pauloissa. Dracon kaunis sivuprofiili säihkyy upeasti ikkunoista tuovan auringonvalon ansiosta, ja näyttää parhaimmat puolet tuon kasvoilta. Se, miten hauraasti Draco piteli poikaystävänsä kättä ja tarkkaili kolean harmailla silmillään jokaista ihon yksityiskohtaa, sai Harryn sydämen pauhaamaan.
Hän oli jopa niin lumoutunut, ettei osannut väistää häneen päin lentänyttä viinirypälettä, ennenkuin hän tunsi nopean ilmavirran vierivän hänen ohimolleen. Harry säikähti niin paljon, että nojautui ihan kunnolla Malfoyn lähelle, luullen jonkun tulevan lyömään häntä.
Dracokin reagoi siihen nopeasti, jolloin hän pisti käsivartensa nopeasti rohkelikon ympärille, ikään kuin hänen suojaksi.
-Noh, noh... Eikö äitisi opettanut, ettei ruualla saa leikkiä, pentu? tuttu ääni kysyy, jolloin Harry katsahtaa vierelleen. Blaise Zabini seisoi tyytymättömän näköisenä paikallaan, pidellen yhtä kättään ylhäällä ja toista taskussaan. Harry siristi silmiään, jotta pystyi näkemään mitä pojalla oli sormiensa välissä. Vihreä viinirypäle.
-Voi voi... Yritätkö saada turhaa sotkua aikaan? Zabini huokaisee taas. Harry siirsi katseensa suuntaan, johon toinen velho katsoi. Miksi taas hän? Jokaisesta luihuisesta juuri Mark, joka jälleen tuijotti Potteria silmät tarkkana.
-Draco...? rohkelikko kääntyi hämmentyneenä poikaystäväänsä, joka ei voinut tehdä muuta kuin katsoa murhaavasti Markia. Blaise vilkaisi paria hiljaa, kunnes alkoi heittelemään rypälettä kädessään.
-Varastaminen ei ole oikein, pentu. Huomaan, kuinka sinun tekisi mieli tehdä likaisia asioita jonkun kanssa, jolla on selvästi jo oma kohteensa. Ymmärrät kyllä mitä tarkoitan, joten älä näytä tuollaista halveksuvaa ilmettä, hän alkaa selittämään. Mark vain naurahtaa, jolloin Blaisekin alkaa muuttumaan vakavemmaksi. Harry ei ymmärrä mitään muuta kuin sen, että häntä pikku hiljaa alkaa ahdistamaan tämä keskustelu.
-Ei ole minun ongelmani, että tuolla arpinaamalla on hyvä kroppa, Mark toteaa yhtäkkiä. Harry pistää kätensä syliinsä ja yrittää vaivalloisesti laittaa ruutupaitansa helmaa alemmaksi. Hän katsoo pinttyneenä pöydän kulmaan. Tietenkin se johtui noista farkuista.
-Listin sinut, hiton ääliö! Draco nousee ylös vihoissaan.
-Rauhassa, Malfoy, Blaise hymähtää tyynenä.
-MITEN VOIN OLLA RAUHALLINEN, KUN TUO PENIKKA TUIJOTTAA MINUN POIKAYSTÄVÄÄNI JA SANOO TUOLLAISIA ASIOITA?! vaaleahiuksinen karjuu raivoissaan. Salissa olevat vilkuilevat kiinnostuneina huudon suuntaan. Harry pistää kasvonsa piiloon käsiensä alle.
Miksi hän on aina tämän kaiken keskipiste?
-Malfoy! Zabini sähähtää nyt kuuluvammin, vilkaisee nopeasti kyyryyn mennyttä rohkelikkoa ja sitten taas kiukkuista luihuista. Draco katsahtaa poikaystäväänsä, jolloin hän istuu taas aloilleen.
-Harry...? tämä koskee varovaisesti toisen olkapäätä.
Arpinaama ei liikahdakaan. Hänestä vain tuntui niin ahdistavalta, että edelleen oli joku, joka tahtoi häneltä jotain. Miksi juuri tänä vuonna? Miksi juuri nyt, kun hän lupasi olla Dracon lähellä? Niin monta vuotta on kulunut ja vasta nyt kaikki haluavat hänet tai jotakin häneen liittyvää.
-Rakas? Draco hymähtää kysyvästi. Potter tuntee pian viileät kädet hänen poskillaan, jotka vetävät tämän kasvot Malfoyhin päin. Luihuisen lasilta näyttävät silmät näyttivät ankarilta, mutta silti niistä huokui se pieni, onneton sävy, joka ilmestyy aina silloin, kun Harryn mieli on maassa.
-Onko sinulla kaik...? Draco liikuttaa huuliansa. Rohkelikko katsoo tätä ilmeettömästi, yrittäen saada selvää toisen sanoista. Hänen äänensä vain katoaa, eikä Harry kuule enää mitään. Vaikka kuinka Malfoy selittää jotakin, ääntä ei kuulu. Kuin Harryn korvat kieltäisivät häntä kuulemasta enää mitään. Mitään, joka satuttaisi häntä yhä enemmän. Draco hätääntyy yhä entisestään.
-Kuuletko minua? Harry! Vastaa minulle! hän yrittää herätellä toista tähän maailmaan.
-Miksi...? Miksi kaikki haluavat minut juuri nyt, kun olen sinun kanssasi? Potter kysyy heikosti.
Malfoyn sisällä palaa raivostunut liekki. Hän huokaisee syvään ja vie jäisen katseensa takaisin Zabiniin. He katsovat toisiaan hiiren hiljaa, kunnes Blaise kääntää päänsä poispäin. Hän nostaa kätensä, jossa viinirypäle edelleen on, ja litistää sen kahden sormen väliin.
-Sydämettömät velhot, jotka tahtovat samaa mitä muillakin on... He tahtovat sen, minkä Malfoy on saanut, luihuinen aukaisee jälleen suunsa. Harry kääntyy hämmentyneenä Blaisen suuntaan.
-He tarvitsevat rakkautta, jota sinä annat Malfoylle, Potter. He luulevat, että se, mikä kuuluu jo jollekin, on myös kaikkien muiden. Sinusta on paljastunut uusia, kiehtovia puolia, jotka pistävät muiden silmään... Tiedäthän sinä, mitä tarkoitan? Koska olet Dracon, henkilön, jota arvostamme, mutta lähestyminen on aina ollut hankalaa, poikaystävä, tietenkin kiinnostus herää. Mikä on sinun salaisuutesi ja mitä sinä piilottelet kaikilta muilta, jotta pääsit Malfoyn lähelle noin nopeasti? Zabini jatkaa salaperäisesti. Harrylle tulee vain entistä ahdistuneempi olo, kun saa kuunnella tuon velhon puheita. Malfoy muuttuu yhä enemmän kylmemmäksi. Hän ei pysty hillitsemään raivoaan, jos tämä jatkuu.
-... Mitä kauemmin pysyt Malfoyn lähellä, sitä enemmän muut alkavat kiinnostumaan. He haluavat testata sinua ja tehdä likaisia, pelottavia asioita. Jotkut vain peittelevät kiinnostuksensa paremmin... Zabini sihisee myrkyllisesti. Rohkelikko katsoo tuota sydän hakaten. Hänen kätensä tärisevät ja silmät alkavat loistamaan kyyneleistä. Harry oikeasti luuli, että kaikki kamala oli poissa... Että pahuus oli lähtenyt, kun Jacob Wrights astui koulun ovista ulos. Tietenkään niin ei ollut. Maailma on julma ja rakkaus on sokaisevaa.
-Mitä vittua selität?! Yritätkö tahallasi pelotella?! Draco ärähtää kimpaantuneena. Blaise huokaisee taas syvään.
-Totuus on aina karu, tiedät sen hyvin, hän vastaa vakavana.
Draco nousee ylös vihasta punaisena. Harry katsoo edelleen Zabinia, kyynelten inhottavasti pyrkiessä ulos.
-Hän on minun! Kuka käski sinun puhua tuollaisia Harryn kuullen?! Draco rähjää kiukkuisena. Mark seuraa tilannetta suu tiukasti kiinni.
Blaise muuttuu ankaraksi.
-Olisitko itse pystynyt kertomaan tuon? hän kysyy suoraan, jolloin vaaleahiuksinen hiljentyy. Harry alkaa niiskuttamaan. Draco katsahtaa poikaystäväänsä haikeana.
-Rakas... hän yrittää koskea toiseen, mutta arpinaama vain nousee ylös ja juoksee nopeasti pois salista. Malfoy katsoo tämän perään särkyneesti. Hän ottaa Blaisen rinnuksilta kiinni, yrittää lyödä häntä, mutta käsien voima on kadonnut kokonaan. Zabini katsoo tuota suoraan silmiin. Nuo vihaa hehkuvat silmät, jotka lämpenevät vasta silloin, kun Harry Potter on lähellä. Heidän suhteensa oli jotakin, mitä kukaan ei osannut tarkalleen selittää. Kun Draco hillitsi vielä raivonsa, ja päätti lähteä poikaystävänsä perään, Blaise siirsi käärmemäisen katseensa Markiin.
-Älä sekaannu tuohon poikaan. Malfoy näyttää suojelevan häntä koko elämällään, tämä mutisee varoittavasti. Oikeassa hän olikin. Jos jollekin Draco pisti koko henkensä peliin, niin Harrylle.

...
-Harry! Draco kutsuu poikaystäväänsä saapuessaan poikien vessaan. Hän oli yrittänyt etsiä kaikkialta kadonnutta rohkelikkoa, muttei tätä löytynyt mistään. Jos arpinaama ei nyt olisi siellä, niin Malfoy alkaa huolestumaan toden teolla.
-Harry, rakas... Missä sinä olet? luihuinen mietiskelee onnettomana. Hän katsoo itseään peilistä. Oliko hän oikeasti niin surkea poikaystävä, että antoi Harryn kärsiä jatkuvasti?
-Hitto! luihuinen sähähtää iskiessään nyrkkinsä peiliin. Niin ihana aamu oleskeluhuoneessa oli päätynyt kinasteluun ja kadonneeseen poikaystävään.
-Draco... vaimea ääni kuuluu yhtäkkiä yhden vessan kopin sisäpuolelta. Malfoy katsoo hieman särkyneenä olevan peilin kautta hänen takanaan sijaitsevaa koppia, jonka ovi aukeaa hitaasti ja tummahiuksinen poika tupsahtaa esiin. Se oli Harry.
Draco pyörähtää nopeasti ympäri, ottaa pari juoksuaskelta, kunnes pääsee rutistamaan toisen lämpimään haliin.
-Ymmärrätkö kuinka huolissani olin, kun vain lähdit sanomatta mitään?! hän huudahtaa ankarasti.
-Anteeksi... Harry mumisee hiljaa pidemmän rintakehän uumenista.
-Olisit edes ottanut kädestäni kiinni ja vetänyt mukaasi! En löytänyt sinua mistään! Ehdin luulla jo vaikka mitä! luihuinen sättii. Harry kuuntelee velhoa särkyneesti. Hän kietoo tärisevät kätensä hitaasti toisen ympärille ja kuuntelee pojan nopeaa sydämen tykytystä.
-Anteeksi, että olen jatkuvasti vaivaksi... rohkelikko pyytää onnettomana.
-Et sinä... Draco yrittää sanoa, kunnes lyhyempi keskeyttää hänet.
-Minä... Haluan vain olla kokonaan sinun, Potter kuiskaa nostaessaan kasvonsa näkyville. Malfoy katsoo häntä silmät sädehtien, suu pienesti auki.
-Sinähän olet, hän sanoo hämmentyneenä.
-... Miksi minusta ei sitten tunnu siltä? Harry kysyy poissaolevasti. 
Draco tiukentaa otettaan toisesta. Hänen ajatuksensa ailahtelevat siellä täällä ja sydän tuntuu pysähtyneen. Tuo kysymys otti koville...
-Olet minun! Sinusta ei tunnu siltä, sillä se ääliö puhui mitä sattuu! Minä rakastan sinua, Harry! Älä ajattele tuollaisia asioita, pyydän... En anna sinua kellekään muulle, Draco inttää tosissaan. Harryn silmät punertuvat entisestään ja posket kastuvat jälleen kirkkaisiin kyynelten helminauhoihin.
Hän pistää päänsä takaisin pidemmän rintakehälle. Huoneen valtaa surullinen tunnelma, täynnä itkua ja pelkoa siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu. Draco katselee rakastaan, joka itkee häntä vasten. Piinaava pelko, joka saa Harryn aina itkemään. Sellaistako hänen oli kestettävä elämältään? Miten Draco pystyi lähtemään, kun hän tiesi, että ainoa, johon Harry pystyi turvautumaan oli luihuinen?
-Tiedätkö, mistä tiedän sinun olevan omani? Draco kysyy yllättäen. Harry nostaa kasvonsa taas esiin, jolloin vaaleahiuksinen alkaa silittelemään tämän kyynelten kastuttamia poskia.
-Mistä? arpinaama hymähtää ääni väristen. Draco hymyilee lämpimästi.
-En ole vieläkään lähtenyt luotasi. Olet ainoa henkilö, jolle kerron tunteistani. Henkilö, jonka edessä nauran. En välitä enää vain itsestäni, vaan pistän henkeni peliin, jotta sinä olet turvassa. Ymmärrätkö? Jos päätän pitää itselläni jonkun, niin sille on aina hyvä syy. Rakastan sinua enemmän kuin itseäni ja vain sinulla on väliä. Luuletko, että puhuin häistä muuten vain? Luuletko, että kun vein neitsyytesi, vein sen huvin vuoksi? Sinä olet minun, Harry! Jos luulet edelleen, ettet kuulu minulle, niin kerro minulle, mitä minun pitää tehdä! hän vastaa lumoavasti. Harry katselee luihuisen kasvoja kuin suloinen koiranpentu.
-Sinä olet minulle kaikki kaikessa, Harry. He, jotka yrittävät saada sinut, listin heidät, Draco suutelee toista nopeasti huulille. Potter hymyilee pienesti, syvästi helpottuneena siihen, että Malfoy oli juuri hänen poikaystävänsä.
-Kiitos, Draco, hän kuiskaa onnellisena.

~~~~
Sellasta sitten.
On ollut kyllä kummallisen väsyttävät päivät, eikä millään ois jaksanut mitään tehdä 😴
Onneksi se syyslomakin sieltä tulee hurjaa vauhtia!! 💖🍁
Hei mut toivottavasti tykkäsitte tästä luvusta ja onnea tulevaan viikkoon! 💗💗💗💗
Byee!! ~~🌹