•Something ain't right•Sope ff fin•

32. Hoseokin Raivo

[Taeyang]

Kävelin talon viertä, kun kuulin hiljaista puhetta. Katselin hetken aikaa hiljaa ympärilleni. Kohta jo näinkin nuotiopaikalla neljä teiniä.

Siellä istuivatkin koulun lesbopari ja tuleva homopari. Solar, Moonbyul ja Homoseok näyttivät kuuntelevan minttupojan nyyhkytarinaa.

Jostain syystä en lähtenyt, vaan jäin paikoilleni kuuntelemaan pojan tarinaa.

"Eikun se puhu jotai siitä et se oli kuullu sun ja äidin puheita. Se päätteli vissii siitä, et olit aikusille kertonu niitten ryyppäilyistä. Ja tietenki se kerto siitä sen kaverille, joka sit kertoo iha varmasti kaikille muillekki." kuulin tämän sanovan.

Samalla sekunnilla mieleeni palasi lause jonka olin kuullut monta vuotta sitten. Olin silloin sairaalassa yliannostuksen takia. Minun olisi kai pitänyt kuunnella lääkärin selostuksia, mutta kiinnitin huomioni mielummin siihen kun äitini vei jonkun pikkusiskoni kaverin käytävään juttusille.

"Mistä tiesit että minä lääkärille kerroin?"

"Te kaksi hänet tänne saitte. Eikä meidän tyttö kyllä missään huumepiireissä liiku."

Enempää en kuullut. Taisin nukahtaa, tai sitten menetin tajuni. En muista.

Myöhemmin kotiin päästyäni kerroin kuulemani yhdelle kaverilleni. Näköjään siskoni oli kuullut puhelun ja kertonut siitä kaverilleen. Yhtäkkiä mieleeni tuli lause, jonka olin sanonut tuolle minttupojalle koulujen alkaessa.

"Missä me ollaan nähty?"

Niinpä tietenkin. Daegussa tietenkin. Tuo pastellipoika oli vasikoinut minut vuosia sitten.

Ei tuota melkein enää edes tunnista. Silloin tummat hiukset olivat nykyään mintunvihreät. Mustat vaatteet olivat vaihtuneet pastellin sävyisiksi. Ja olihan se pentu vähän pituuttakin kasvanut.

Nyt hän saa kärsiä teoistaan.

[Yoongi]

Samalla hetkellä kun Taeyang sanoi sanan "vasikka", tajusin, että hän oli juuri se poika, johon olin vähän ihastunut vuosia sitten.

Taeyang kiristi koko ajan otettaan. Aloin pikku hiljaa panikoida. Miten helvetissä tuo olisi saanut tietää? Ja miten juuri nyt kun olin kertonut menneisyydestäni. Ei siihen enää ole muuta järkevää selitystä, kuin se, että joko hän, tai joku tuon kavereista oli kuullut selitykseni.

Tosin siinä ei olisi mitään järkeä, että joku toinen olisi tilanteesta kuullut. Ei kukaan muu osaisi yhdistää lankoja.

Kohta aloin haukkoa henkeä, sillä nyt Taeyang kiristi jo niin kovaa etten meinannut saada enää happea. Yritin rimpuilla pois tämän luota, mutta tuo nappasi minut jotenkin oudosti ilmaan ja paiskasi minut sitten voimalla maahan.

Yritin luonnollisesti saada henkeä, kun Taeyang päästi kurkustani irti. Se ei kuitenkaan kestänyt kauaa, sillä kohta tämä olikin jo uudestaan kimpussani. Suurin osa tytöistä huusi peloissaan.

"Taeyang! Nyt loppu!" Moonbyul huusi rohkeimpana.

Tyttö kiiruhti luokseni ja yritti repiä Taeyangia kauemmas minusta, mutta Taeyang tönäisi tämän noin vain kauemmas.

Moonbyul lennähti töytäyksen voimasta taaksepäin ja Solar kiiruhti ottamaan tätä kiinni. Moonbyul ei kuitenkaan lannistunut pienestä ja yritti uudestaan.

Kohta myös Hwasa tuli auttamaan tätä. Tyttöjen yrityksistä huolimatta Taeyang jatkoi hakkaamistani ja kohta näinkin pelkkää mustaa.

[Jennie]