•Something ain't right•Sope ff fin•

39. Jääkaappi

[Yoongi]

Tuntui ikävältä ajatella Hoseok suhteessa jonkun muun kanssa. Se totuus on kuitenkin joskus kohdattava. Katselin Hoseokin huulille muodostunutta pientä hymyä hetken. Herätin itseni transsista kumminkin aika nopeasti, sillä en halunnut näyttää taas idiootilta.

Käänsin katseeni takaisin Hoseokin veriseen käteen. Huokaisin hiljaa ja jatkoin kuivuneen veren peitossa olevien haavojen puhdistamista.

"Hoseok..." sanoin hiljaa.

"Mmm?" Hoseok vastasi.

"Lupaa ettet enää ikinä tee noin."

"Mä- mä en oo varma et pystynkö mä."

"Kiltti, yritä ees."

"Hyvä on."

En tiennyt pitäisikö Hoseok lupaustaan, mutta olin helpottunut siitä että hän edes yrittäisi. Taas vaihteeksi hetken mielijohteesta syöksyin halaamaan Hoseokia. Tuo taisi säikähtää hieman sillä hän säpsähti pienesti. Pian hän kuitenkin laittoi kätensä ympärilleni ja tunsin taas vaihteeksi oloni todella pieneksi.

"Mä jään tänne yöks."

"Ei täällä saa olla yövieraita."

"Ei kiinnosta."

"Vai niin" Hoseok naurahti niskaani vasten.

Hän veti minut makaamaan vierelleen sängylle vaikka en ollut vielä valmis haavojen puhdistuksessa.

"Hei mulla oli vielä hommat kesken!" tuhahdin ja olin aikeissa nousta takaisin istuma-asentoon.

"Ne voi oottaa" pidempi sanoi ja kiskaisi minut takaisin viereensä.

"Eikä voi, ne on oottanu jo ihan tarpeeks pitkään" sanoin ja nousin uudelleen ylös.

Nappasin ensiapulaukusta uuden desinfiointilapun ja jatkoin Hoseokin haavojen puhdistamista. Aika ajoin Hoseok irvisti kirvelyn takia ja katsoin häntä joka kerta pahoittelevasti. Tutkin samalla hänen vasenta kättään, joka oli tarkemmin katsottuna täynnä uudempia ja vanhempia haavoja. Osa oli jo haalistuneita arpia, toiset olivat ruvella ja tuoreimmat olivat nyt auki. Tuntui pahalta katsoa toisen tuhottua kättä, joten käänsin katseeni ensiapulaukun sisältöön ja nappasin sieltä sideharsoa. Kieputin harson Hoseokin haavojen ympärille ja lopuksi vielä vedin hihan harson päälle. Valkoisen paidan hihansuu oli täynnä rusehtavia läiskiä, sillä veri oli jo kuivunut valkoiseen kankaaseen.

"En tiennykkää että sulla on muutakin kuin mustaa vaatekaapissa" totesin naurahtaen.

"Tää onki ainoo mikä ei oo musta" Hoseok sanoi pienen hymyn kera.

Tällä kertaa en pistänyt vastaan kun Hoseok veti minut viereensä makaamaan. Naurahdin ja otin paremman asennon sängyllä. Silmäni olivat väsyneet aiemmasta itkemisestä, joten ajattelin sulkea silmäni hetkeksi. Ilmeisesti myös torkahdin hetkeksi, sillä havahduin "hetken" päästä ihme miukumiseen. Hoseok oli kiertänyt oikean kätensä ympärilleni sillä välin kun nukuin. Toisella kädellään hän piti puhelintaan ja katsoi... kissavideoita?

"Miksi ihmeessä sä katot kissavideoita?" kysyin hieman unisesti.

"Muuten vaan. Hei, täällä oli yks sun näkönen-"

"Mä en ala tappelee taas tästä kissahommasta. Älä ees yritä." 

Hoseok sulki puhelimensa ja laski sen sängylle. Hän kääntyi oikealle kyljelleen ja laittoi myös vasemman kätensä oikealle kyljelleni. Katsoimme toisiamme silmiin ties kuinka pitkään, ennen kuin me molemmat päätimme avata suumme.