•Something ain't right•Sope ff fin•

16. Sankari

[Hoseok]

Kaikkialla oli pimeää. No en minä muutenkaan nähnyt mitään, koska silmäni olivat kiinni. En vain jaksanut avata niitä. Viimeisin asia minkä muistan, on se että lääkärit ja hoitajat rynnivät huoneeseen. He käskivät Yoongin mennä käytävään odottamaan.

Kuin tilauksesta kuulin kuinka ovi pamahti kiinni ja Yoongi alkoi nauramaan. En pystynyt vielä avaamaan silmiäni, mutta tunsin kuinka hymy muodostui huulilleni. Mitä tuo poika oikein tekee minulle?

Yoongin nauruun yhtyi piakkoin kolme muuta ääntä. Taehyung, Jimin ja Jeongguk. Missäköhän Namjoon ja Seokjin ovat? Uteliasuus kasvoi sisälläni niin suureksi, että silmäni avautuivat kuin itsestään halusta nähdä ystäväni.

Ensimmäiseksi eteeni avautui vain valkoinen katto. Yhtäkkiä eteeni, tai no pikemminkin yläpuolleni pomppasi Jiminin kasvot.

"Herran vittu sä säikäytit meät pahemman kerran!" Jimin huudahti ja halasi minua.

Kohta kuuluikin piippaus, joka tuli siitä punaisesta napista jota en antanut Yoongin painaa. Taehyung oli painanut nappia. Jimin oli ilmeisesti istunut Taehyungin sylissä.

Halasin Jiminiä hellästi takasin. Kun hän irtautui halista, aloin katselemaan ympäriinsä. Jimin oli istunut oikeasti Taehyungin syliin ja Jeongguk taas seisoskeli melkein keskellä huonetta kädet taskuissaan. Namjoonia ja Seokjiniä ei näkynyt missään. Katseeni kuitenkin nauliutui Yoongiin, joka seisoi nurkassa. Hän näytti siltä että voisi alkaa itkemään.

"Mikä on Yoongi?" sain sanottua.

"Mä olin ihan perkeleen huolissani." Yoongi sanoi ja purskahti itkuun.

"Tuu tänne." sanoin hiljaa.

Yoongi käveli luokseni, istahti sänkyni reunalle ja halasi minua. Yoongi painoi päänsä rinnalleni ja alkoi nyyhkyttämään. Silittelin hänen pehmeitä hiuksiaan. En tosin kerennyt pitkään tehdä niin, sillä lääkäri saapui huoneeseen. Hän kysyi vointiani ja tarkisti jotain laitteita. Ennen kuin lääkäri lähti, hän sanoi Yoongille.

"Kuuleppas poika, sinä olet sankari." 

"Mitä?" Yoongi kysyi ihmeissään.

"Sinä pelastit Hoseokin hengen, hengenlähtö olisi ollut minuuteista kiinni." lääkäri sanoi ja lähti.

Olimme kaikki vain hetken aikaa hiljaa. Taehyung päätti kuitenkin rikkoa hiljaisuuden.

"Noni Hoseok, nyt sä oot henkes velkaa Yoongille." hän sanoi ja naurahti.

"Ai jaa vai." vastasin, mutta alle sekunnin kuluttua ovi revähti auki. Sisään astui tympääntynyt Seokjin. 

Olimme kaikki hiljaa, kun Seokjin katsoi jokaista meistä hetken aikaa silmiin.

"Miten meni?" Jimin kysyi häneltä.

"Aivan paskasti!" Seokjin-hyung tiuskaisi. Hän on välillä tosi pelottava.

"Torjuko se sut?" Jeongguk kysyi.

"No arvaa! En ees pystyny sanoo mitää ku joku pervo tuli ahistelee."

"Pervo?" Yoongi ihmetteli.

"Joku vanha ukkeli lähenteli Seokjiniä." huoneeseen hetki Seokjinin tulon jälkeen tullut Namjoon sanoi.

"Aika kaukaa haettua että sairaalassa ois joku pedopappa mut ihan miten vaan." Taehyung sanoi.

"Miks me keksittäs tommosta päästä?" Namjoon kysyi Taehyungilta ja otti Seokjinin kädestä kiinni.