Vaikeuksista voittoon!

Part 23

Mitä HELVETTIÄ!! Mitä oikein tapahtu?? Miks hitossa vastasin sille!? Mitä se oikeen ajattelee, ihan niiku mulla ei olisi jo muuta ajateltavaa.

Kävelen koululle päin. Mua kieltämättä vähän jännittää tai siis aika paljon jännittää. Toivon, että Leo tajuisi pysyä kaukana musta. Pian kumminkin näen, että Leo seisoo porukassa ihan niin kuin ennen. Näen myös Mirellan kiehnäämässä Leossa ja se saa vaan jännityksen kohoamaan. Yritän kävellä ihan normaalisti porukkaan. "Huomenta" sanon ja muut vain mumisevat jotain. En uskalla katsoa Leoa, vaan katson Onnia joka kertoo jotain hauskaa juttua. Laura tulee minun viereeni ja nyökkää sivummalle. Laura lähtee kävelemään sivummalle ja tajuan seurata. Katson tuota vain kysyvästi ja tuo avaa suunsa. "Kuinka moni tietää tosta?" Laura sanoo ja katsoo vatsaani, kysyvästi. "Täh, miten nii. Sää, Ama ja Leo en tiiä onko se kertonu kellekkää." sanon ja katson tuota oudosti. "Koska aijot kertoo?" tuo jatkaa kyselyä. "Emmää tiiä pitää puhua vielä vähä Jeren kaa ja se vois kertoo ensi Mirellalle, nii se voi raivostua vähä vähemmä" sanon naurahtaen. "Nii ja voisin kertoo ensi mun vanhemmille ennen kun kerron noille" jatkan ja katson porukkaan päin. Laura vain nyökkää. "Mitä mieltä Leo on?" tuo vielä kysyy ja katsoo minua hieman ehkä surullisesti. Nostan katseeni ensin Lauraan ja siirrän sen sitten Leoon, joka hymyilee jollekkin Niilon jutulle. "Sehän tässä onki, ku entiiä pätkääkää, tuntuu et se haluaa sen mut samaan aikaan tuntuu et sitä ei kiinnosta pätkääkää, kyl mä sen ymmärän ei se varmaan ikinä olis odottanut ällästä mut en määkää." sanon haikeasti ja katson edelleen Leoa. Laura ei sanoo mitää, näen sen siirtävän katseensa myös Leoon. "Se on aina ollu semmone pleijeri. Ei millää pahal mut se varmaan ajatteli sutki vähän semmosena, tai sit sää olit vähän ku Enne." tuo sanoo hieman surullisesti ja siirrän katseeni tuohon kysyvästi. "Kuka?" sanon ihmeissäni. Kuka on Enne? En ole ikinä edes kuullut moista nimeä. "Ai sori mää luulin et sää tiedät" Laura sanoo ja näen ensimmäistä kertaa tuon silmissä, sen että se haluais peruttaa sen minkä sanoi. "Kuka tää Enne on?" kysyn ja Laura siirtää katseensa kengän kärkiin. Mitä helvettiä, kuka Enne ja miten se liittyy Leoon. Miks se ei voi kertoa? "Mä toivon että et puhu tästä kellekkää ja sää et oo ikinä kuullukkaa Enteensä, unoha se." tuo sanoo hätäisesti ja lähtee kävelemään kouluun. Jään ihmeissäni seisomaan paikoilleni.

Istun matikan tunnilla ja etsin Enteen instagramia noiden seuratuista, mutta sitä ei löydy. Se ei ole edes kommenteonut mihinkään kuvaan, ihan kuin sitä ei olisi koskaan ollut edes olemassa. 

Nyt on iltapäivä enään yksi tunti niin keskiviikko on done. Istun yksin aulan penkillä. Huomaan kun joku istuu viereeni, siirrän katseeni tuohon kirjastani ja yllätyn. Leo istuu vieressäni ja näyttää hyvin vihaiselta. "Onks sulla jotai" kysyn kummisani. "On tuu tänne" tuo sanoo ja lähtee kävelemään jonnekkin. "Täh, miks?" kysyn ja Leo kääntyy katsomaan minua ärtyneesti. Mitä mää oon nyt tehny vittu. Toihan tässä multa asiota pitää salassa. Hyvä että tiedän edes ketä tuon perheeseen kuuluu. "Tuu, ellet halua kaikkien kuulevan siitä" se sanoo ja minä nousen. En todellakaan halua. Käännymme käytävälle, josta pääsisi Amis puolelle. "No, miks täällä" kysyn aivan ihmeissäni. "Mitä vittua sää oot sanonu Mirellalle?" Leo melkein huutaa minulle ja hämmennykseni vain kasvaa. Mitä vittua. "Sori, mutta en oo kyllä sanonu Mirellalle mitään siis ihan oikeesti mitää." sanon ärtyyntyneesti. "No miks se sit luulee että mää oon pettäny sitä" tuo sanoo. "No niihän sää perjaatteessa ootki, mut miks hitossa mää olisin jotain tommosta sille sanonu." sanon vielä ärtyyntyneemmin. "No ehkä sä haluat pilata miedän suhteen." tuo sanoo ja katsoo minua tiukasti. "No mää voisin pilata sen vaikka kertomalla sille tästä" sanon ja kosken vatsaani. "Ja niijoo voisit kertoo sille tästä, se on kumminkin sun, ja Mirella on sen äitipuoli jos ootte sillon vielä yhessä. Ja mä haluan et sää kerrot sille, koska mää en halua kertoo sille ja ois ihan kiva jos se ei kuulis sitä keltäkään muulta ku sulta." sanon. "Se tietää et meijän välillä on joku salaisuus, se on kuullu jostai kuulemma" tuo sanoo ja katsoo minua edelleen tuimasti. "Vaini, sehän on ihan oikeessa" sanon vittumaisesti ja lähden tunnille. Mitä vittua.

Tunti meni miettien kokoajan Leoa ja Mirellaa, keksin että Mirella on voinut kuulla sen mun ja Lauran keskustelun. Tunti loppuu ja lähden ulos. Menen tutun porukan luo johon virtaa pikkuhiljaa koko ajan vain enemmän porukka, kun tunnit loppuu. Minun ja Leon välillä on aika ärtynyt ilmapiiri ja en halua katsoo tuota edes vahingossa. Huomaan kuinka Laura ja Ama katsoo toisiaan hieman huolestuneesti, jonka jälkeen kummatkin siirtää katseensa minuun. Katson heitä ihmeissäni. Ama ja Laura siirtyy syrjemmälle ja katsovat minua. Ama sanoo äänettömästi tule ja menen heidän luo. "No mitä" sanon hieman ärtyneesti. Ärsyttää kun kaikki vain vetävät minua joka paikkaan juttelemaan. Juuri niin että kaikki saa tietää että minulla on joku salaisuus. Ihan kuin mulla ei olisi mitään mietittävää jo muutenkin. "Santeri kysy multa että mikä sun ja Leon välillä oikein on" Laura sanoo ja katsoo minua tiukasti. Voi vittu. "Kaikki huomaa ne jäätävät välit mikä teijän välillä oikei on, aamulla ne oli hirveet, mut nyt ne on jo ihan siettämättömät, teijän pitää puhua. Kaikesta." Ama jatkaa tiukemmin, kuin Laura. "Teijän pitää kertoo noille ja ainakin Mirellalle, se on vaan ajan kysymys jollon joku tajuaa." Ama vielä lisää. "Oikeesti, sä puhut tosta koulussa, asuntolassa sää käyt sairaalassa ja sä selaat puhelimella kaikkee, kuka voi ihan koska vaan kuulla tai nähä jotai. Ja jos Mirella saa tietää siitä jostain muulta nii se nirhaa sut, oikeesti." Laura sanoo ja Ama vain nyökyttelee. "Ihan niiku mää en tajuis, mut ei tää oo noi helppoo ku toi saatanan äijä ei halua muutaku riidellä, se luulee et mää vittu valehtelen Mirellalle et ne erois, en oo edes puhunu koko muijalle!" huudan ja koko porukka katsoo minua. "Sun varmaa pitää kertoo" Ama sanoo ja nyökkää porukalle. Katson myös siihen suuntaan, näen Mirellan porukassa. Voi vittu, tää raskaus voi vielä vaikka mennä kesken saatana. Katson Leoa ja tuo katsoo minua hieman, en edes tiedä. Kaikki on ihan velliä. Silmiäni kirvelee, tunnen kuinka kyynel valuu poskellani. Kaikki se ahdistus leviää tässä keskellä koulun pihaa, huomaan porukan takana Oliverin, joka katsoo minua todella kummissaan, tää tästä vielä puuttukin. Tunnen kuinka kaksi ihmistä tulee halaamaan minua, en jaksa miettiä ketkä ne on vaikka voin arvatakin ne.

..............................................................................................

Sanoja 1032

Vähän ennen aikaisesti, mutta hyvää ystävänpäivää! 💕💕 

-Jaaaa_a