Kävelen tutun porukan luo, johon menen Aman ja Onnin väliin. Ama on ollut Jerellä yötä melkein joka yö, joten emme ole olleet niin paljoa kahdestaan enään. Olen ollut aika paljon Leon tai Lauran kanssa.
"Morjens" Onni sanoo ja pökkää minua hieman.
"Morjens" sanon tuolle ja teen samoin tuolle. Laura, Santeri ja Leo ei ole tulleet vielä.
"Saanko röökin?" kysyn Niilolta, joka työntää tupakka askin aukinaisena minulle.
"Kiitti" sanon ja tuo vain nyökkää. Otan yhden tupakan ja annan sen takaisin Niilolle. Sytytän sen ja vedän siitä ensimmäiset sauhut.
"Tuukko sää Alva?" Niilo kysyy minulta. Täh? En ole kuunnellut ollenkaan.
"Minne?" sanon ja kierrän katseellani kaikki ympäri.
"Bileisiin mulle" Niilo sanoo hymyillen.
"Koska?" Kysyn ja katson Niiloa.
"No perjantai iltana." Niilo vastaa.
" Ei mullakai mitään ole, tai en mää tiiä. Haluankohan mää ees enää bileisii, noo ehkä.
"Noo voin mää kai tulla." sanon ja nyökkään.
"Kiva" Onni sanoo ja hymyilee minulle. Pian Leo saapuu paikalle ja menee Niilon ja Jeren väliin. Tuo suo minulle virnistyksen ja muille vain hymyn.
"Tuukkos sää bileisii?" Niilo kysyy Leolta.
"Täh, joo miks ees kysyt?" Leo sanoo ja me muut alamme nauramaan.
"Hyvä" Niilo sanoo ja nyökkää.
"Kelle, koska?" Leo kysyy.
"Meille, perjantai iltana" Niilo sanoo vinkkaa tuolle silmää. Leo vain hymähtää ja siirtää katseensa minuun. Käännän katseeni tuosta pois ja tumppaan tupakkani maahan. Lähdemme Aman kanssa kohti luokkaa.
Koulu päivä taas on onnekseni ohi, se meni ihan hyvin. Seisomme taas tuossa samassa ringissä koulun pihalla, tällä kertaa kylläkin olen Leon kainalossa.
Juttelimme ja teimme kaikkea hauskaa ehkä 45 minuttia koulunpihassa, ja kello on nyt varttiavaille viisi. Päätämme lähteä kaikki yhdessä Koti Pizzaan syömään. Tilaan ruokani, jonka jälkeen menen hakemaan Pepsi Maxia, jonka jälkeen menen istumaan Leon viereen. Pian Onni istuu viereeni ja me alamme juttelemaan Niilon bileistä taas.
"Hei voidaanko tehä sitten lauantainakin jotain kivaa kaikki yhessä, podetaan kaikki krapulaa jollaki" Laura sanoo ja kaikki vain nyökyttelevät, paitsi minä.
"Sori mää en voi" sanon hieman surullisena. Kaikki kääntävät katseensa minuun.
"Miks?" Ama, joka istuu minua vastapäätä, kysyy.
"Mää lähen käymään kotona" sanon hieman hymyillen.
"Krapulassa sitte istut junassa" Niilo sanoo nauraen.
"Nooh katotaa" sanon hymyillen. Leo katsoo minua hieman oudosti, en tiedä. Pian pizzamme tulee ja pöytään laskeutuu yllättävä hiljaisuus, kun kaikki alkavat syömään pizzojaan intohimolla.
Kaikki on saanut syötyä jo aikoja sitten, mutta istumme silti vielä täällä. Monet muut asiakkaat ovat katsoneet meitä hieman paheksuvasti, koska olemme olleet aika äänekkäitä. Jossain vaiheessa Leon käsi löysi tiensä minun reidelleni, se oli aika mukavaa, mutta olen aika sekaisin tunteitteni ja pää koppani kanssa.
"Mun pitää varmaan lähtee" Niilo sanoo ja nousee penkistään.
"Moikka" sanomme ja pian Niilo lähtee.
YOU ARE READING
Vaikeuksista voittoon!
Science FictionMitä tapahtuu kun Tamperelainen Alva Hardley vaihtaa lukiota Ouluun vähän koulujen alun jälkeen ja jättää vanhan elämän taakseen ja aloittaa uuden elämän Oulussa. Säästyykö Alva draamalta? Miten käy kun Alva iskee silmänsä jätkään ja heidän suhde ei...