Vaikeuksista voittoon!

Part 10

Leo istuu minun vireeni ja laittaa kätensä reidelleni. Se tuntuu.. Mukavalta, mutta läpsäisen sen pois siitä, koska en halua olla hänen kanssaan missään tekemisissä ja en halua saada Mirellalta huutoja. Siirrän katseeni Lauraan, joka katsoo minua tietävästi ja pudistan tuolle vain päätäni. Leo ja Santeri alkoivat puhua jostain tyypistä, joka oli kuulemma saanut kotiarestia, kun se oli tullut kotiin aivan humalassa ja se oli hukannut avaimet, puhelimen ja pankkikortin. "Mitäs Alva? Mihinkä Aman jätit?" Laura kysyy. "No Ama lähti jonnekki ja jätti mut yksi." sanon naurahtaen. "Jos sua pelottaa nii kyllä mää aina voin olla sun turvana." Leo kuiskaa korvaani ja koskettaa taas kädellään minun reittäni. Minulla menee kylmiä väreitä ja hento puna nousee kasvoilleni. Onneksi huoneessa välkkyy monia muita värejä, joten onneksi muut ei ehkä näe sitä. Läpsäisen taas tuon käden pois ja siirrän katseeni bilettävistä ihmisistä takaisin Lauraan. Tuo vinkkaa minulle silmää ja nyökkää Leoon päin. Pudistan ja siirrän katseeni bilettäviin ihmisiin. Laura avaa taas suunsa ja kysyy: "No onkos Alvalla joku tyyppi kiikarissa?" Siirrän katseeni Lauraa, joka virnistää. Suuntaan tuohon murhaavan katseen ja pudistan vain päätäni. Tunnen Leon katseen itsessäni.

Nousen sohvalta ja lähden keittiöön, jossa on huomattavasti vähemmän porukkaa kuin olohuoneessa. Kuulen askeleita perässäni ja käännyn ympäri. Tuo perässäni kävelijä ei tajunnut että pysähdyin, joten tuo kävelee minua päin. Nostan katseeni ja näen nuo vähän liiankin tutut kasvot. "Mitäs kuuluu?" tuo sanoo ja käännän tuolle selkäni ja lähden kävelemään syvemmälle keittiöön, mutta joku ottaa ranteestani kiinni. Käännyn ympäri ja näen nuo samat kasvot. "Voitko lopettaa?" sanon tuolle ja tuo vaon pudistaa päätänsä. "Mikset?" kysyn hieman vihaisesti. "Koska mää haluan sut" tuo sanoo ja painautuu lähemmäs minua. Minua ahdistaa se on epämukavaa. En halua enään tuota minun lähelleni. Revin itseni irti tuon otteesta ja onnekseni tuo on sen verran humalassa, että pääsen tuon otteesta aika helposti pois. "Mee pois" sanon ja tuo vain pysyy paikoillaan. Pian joku tyttö tulee meidän luokse ja kuiskaa Oliverille jotain, jonka jälkeen nuo lähtevät onnekseni jonnekkin. Menen pöydän luo ja kiskon kurkustani aika monta shottia, jotka ei ollut kyllä mistään laimeimmasta päästä. Mä vihaan Oliveria se on nykyään niin idiootti ja tommonen tyhmä, en voi sietää sitä nykyään.

Lähden takaisin olohuoneeseen ja menen takaisin sen sohvan luo, jossa äsken me istuimme. Santeri ja Laura on lähtenyt siitä jo johonkin, mutta Leo istuu siinä vielä joidenkin tyttöjen kanssa. "Missä Santeri ja Laura on?" kysyn hieman sammaltaen Leolta, joka siirtää katseensa minuun. Tuo virnistää minulle ja ottaa kädestäni kiinni. Tuo vetää minut aivan sen eteen ja kysyy: "Miks sää niitä etit?" Vastaan tuolle: "Koska haluan löytää ne" "Ookei no etitään ne sitte" tuo sanoo virnistäen ja nousee ylös, jolloin tuo on aivan minun nenäni edessä. Peruutan pari askelta jolloin, tuo seuraa minua. "No mistä etitää?" kysyn. "No itte asiassa ei ehkä etitäkkää niitä, koska ne on varmaan tuolla makkarissa." tuo sanoo ja vinkkaa minulle silmäänsä. "No just" vastaan tuhahtaen. Vittu mitä mää nyt teen. "Tiiäkkö missä Ama on?" kysyn ja tuo vain virnistää. Pian tuo taas avaa suunsa. "Varmaan samassa paikassa, pitäiskö meidänkin mennä?" Tuo vinkaa silmäänsä ja lähestyy entistä enemmän minua. "Älä luulek..." olen sanomassa, kunnes tunnen pehmeät huulet omillani. Vastaan tuon suudelmaan. Pian tajuan missä me olemme, joten erkaannun tuosta. "Mikäs nyt tuli?" tuo kysyy, minä en vastaa tuolle vaan lähden juomaan vähän lisää. En tiedä missä Mirella on, koska en ole nähnyt häntä koko iltana. Kiskon taas aika monta shottia alas ja tunnen jo olevan aika kännissä. Pian tunnen käden jotka menevät ympärilleni ja arvaan tuon olevan Leo. Käännyn ympäri ja olen jo avaamassa suutani, kunnes tunnen taas nuo samat huulet omillani. Vastaan tuon suudelmaan. Tuo nostaa minut pöydälle ja jatkamme suutelemista. Pian eroamme ja tuo kysyy minulta. "Mennäänkö meille?" tuo kysyy minulta. Nyökkään tuolle vain kunnes lähdemme. Tuo soittaa taksin ja lähdemme Leolle päin. Kun pääsemme Leolle hommamme jatkuu siitä mihin me Mirellalla jäätiin. 

Sanoja 635

.......................................................................................................

-Jaaaa_a