Joonas&Joel

9.

~Joonas~
Katson Joelin silmiä, koska hän pakottaa. Sydämeni hakkaa nopeasti. Eihän tässä mitään olisi, mutta olen ihastukseni ja työtason välissä. Vedän syvään henkeä ja suljen silmäni muutamaksi sekunniksi. "En niin. Mä en voi päättää, saatko sä mennä treeneihin. Mä kuitenkin todella toivon, että sä et mene treeneihin ihan vaan pariin päivään. Sä tarviit lepoa. Sun silmänaluset on tummat ja sä näytät muutenkin ihan saatanan väsyneeltä kilometrienkin päähän", sanon. "Mulla on joo ongelmia nukkumisenkin kanssa ja se on syy, miks näytän väsyneeltä, mutta toi bändi on oikeesti ainoa asia, minkä takia oon vielä elossa. En mä haluu pitää mitään lepotaukoja. En mä tarvii niitä", Joel sanoo. Sisälläni alkaa kiehua. Ärsyttävää, miten Joel laiminlyö omaa terveyttään. "Jumalauta kyllä tarviit! Sä et voi unohtaa sua ja sun omaa terveyttä. Eikä tää bändi hajoa, jos meillä on pari päivää taukoa", sanon kiivaasti. Joel katsoo hetken minua silmiin, mutta perääntyy sitten päästäen minusta irti. Jään kaipaamaan hieman hänen läheisyyttä. "Se tauko on jo sovittu. Aleksi ja Ollikin ehti jo sopia jotain menoja", sanon. Aion pitää pintani tässä asiassa, vaikka Joelin silmät tekevät sen vaikeaksi. Hän tarvitsee kuitenkin lepoa ihan oikeasti. "En mä oikeesti tarvii mitään helvetin taukoa", Joel sanoo hiljaa. Otan pari askelta lähemmäs häntä. "Kyllä sä tarviit. Eikä se haittaa. Kaikki tarvii taukoja joskus. Tuskin tää tauko tekee pahaa kellekään. Ollaan tehty aika ahkerasti nimittäin nyt uutta musiikkia", sanon. Joel ei vastaa. Hän tuijottaa lattiaa. "Tää on oikeesti sun parhaaks. Enkä mä sua oo tässä pakottamassa olemaan ilman musiikkia. En todellakaan. Kyllä mä sen tiiän, että musiikki on sulle kaikki kaikessa", sanon. Se sattuu hieman. Minä en ole hänelle kaikki kaikessa. Nielen kuitenkin oman pienoisen tuskani. Olen tässä auttamassa Joelia. En koittamassa saada tunteilleni vastakaikua. "Mä meen parvekkeelle", Joel sanoo hieman kireästi. Nyökkään. Hän ei suostu katsomaan minua silmiin vaan poistuu keittiöstä parvekkeelle. Huokaisen. Hän on vihainen minulle. Annan asia kuitenkin olla tällä hetkellä. Hänen pitää saada olla hetki yksin. Jatkan kasvin hoitamista. Siitä pitäisi leikata kaikista kuolleimmat osat pois.

_ _ _

Astun kylpyhuoneesta pois pyyhe lantiollani. Oli likainen olo, joten kävin suihkussa. Myös Joel kävi suihkussa, mutta vain ennen minua. Menen makuuhuoneeseen. Kävelen suoraan vaatekaapille ja valitsen sieltä itselleni vaatteet. Kello on jo kahdeksan illalla. Puen bokserit, harmaat kollarit ja valkoisen hupparin päälleni. Otan pyyhkeen ja kuivaan hiuspehkoani. Katson itseäni peilistä. Sieltä takaisin katsoo siniset, veikeän näköiset silmät ja hieman littanassa olevat vaaleat kiharaiset hiukset, jotka ovat vedestä huolimatta todella pörröiset. Pitäisi koittaa selvittää kiharoita nyt, kun hiukset ovat vielä kosteat. Kuivana se olisi vaikeampaa. Asetan pyyhkeen kuivumaan oven päälle ja alan sitten selvittämään hiuksiani. Kun olen selvittänyt niitä mielestäni tarpeeksi, poistun huoneesta ja menen olohuoneeseen. Joel istuu sohvalla ja katsoo tv:en ruutua hajamielisesti. Hänellä on minun vaatteet päällään. Ne ovat minulle ylisuuret, joten hänelle ne sopivat hyvin pituuden suhteen. Meillä on tuota pituuseroa kuitenkin jonkun verran. Kävelen hänen taakse ja istun sohvan selkämykselle. Nostan käteni hänen hiuksiin, jotka ovat jo yllättävän kuivat. Hän hätkähtää hieman, mutta ei käännä päätään minua kohti. Silitän hänen hiuksiaan. "Ootko sä vielä vihanen mulle?" kysyn varovasti. Joel pudistaa hieman päätään. "Mä en vaan tykkää siitä, että sä kontrolloit mun elämää", hän sanoo. Lopetan hänen hiusten silittämisen, mutta annan käteni jäädä niiden sekaan. Luuleeko hän, että minä yritän kontrolloida hänen elämää? "En mä yritä kontrolloida sun elämää. En todellakaan. Mä haluun vaan auttaa sua ja sä oikeesti tarviit lepoa", sanon. Joel kääntää katseensa minuun hetken kuluttua ja päästää pienen hymyn huulilleen. "Mm... Oikeessahan sä oot", hän sanoo huokaisten. Nyökkään tyytyväisenä. Jatkan hänen hiusten silittelyä edelleen istuen sohvan selkämyksellä.

~~~
Sanoja 578
Mä en oo nyt ihan tyytyväinen tähän lukuun mutta ihs :')