~Joel~
Vedän Joonaksen asunnon oven kiinni ja painan Joonaksen seinää vasten suudellen häntä. Tiedän kyllä jo nyt, mihin tämä johtaa ja annan sen tapahtua. Haluan tätä. Enemmän, kuin mitään muuta tällä hetkellä. Haluan Joonaksen. Haluan hänen lämmön. Erkanen suudelmasta ja painan huuleni varovasti Joonaksen kaulalle. Imen sitä hennosti. Joonas nostaa kätensä hiuksiini ja huokailee hiljaa. Hänen kädet laskeutuvat hiuksistani hartioilleni ja siitä takkini rintamukselle. Joonas aukaisee takkini ja riisuu sen pois. Lopetan hänen kaulan suutelun ja riisun hänen takin. Painan huuleni hänen omille ja lähden kuljettamaan meitä hitaasti makuuhuonetta kohti. Joonas tarrautuu minuun kiinni, kuin peläten, että katoan taas. Työnnän Joonaksen makuuhuoneeseen ja suljen oven. Katsomme hetken toisiamme silmiin hengittäen hieman normaalia raskaammin. Otan pari askelta Joonaksen luon ja painan huuleni takaisin hänen omille. Työnnän hänet sängylle makaamaan ja kapuan hänen päälle hajareisin. Vedän hänen paidan pois ja alan kartoittamaan hänen rintakehää. Joonas huokailee hiljaa. Hän kuitenkin kaataa minut pian pois päältään ja tulee itse vuorostaan minun päälle. Tuijotamme toisiamme silmiin. "Kai sä tiedät, että sä oot täydellinen?" Joonas kysyy hiljaa. En vastaa. Miten minä tuohon vastaisin? En minä ole täydellinen. Joonas vetää hupparini pois päältäni ja heittää sen lattialle. "Sun silmät, hiukset, nenä, leukalinja, huulet, sun kädet", Joonas sanoo. "Mun kädet ei oo nätit", mutisen. Joonas pudistaa päätään. Hän ottaa oikean käteni omaansa ja katselee sitä. Hän painaa huulensa arvilleni ja suukottaa, joka ikistä niistä. "Nää vaan näyttää, että oot elämää kokenut. Nää näyttää, että vaikka on menny paskasti, oot vielä täällä", Joonas sanoo suukkojen välistä. Hän päästää oikeasta kädestäni irti ja ottaa vuorostaan vasemman käsittelyynsä. Hän suukottaa siitäkin jokaista arpea. Joonas päästää kädestäni irti ja painaa huulensa minun omille. Huokaisen, kun hän liikuttaa lantiotaan kriittistä aluettani vasten. Kaadan Joonaksen taas alleni ja alan riisumaan hänen housuja. Hivelen hänen housujen resorin yläpuolelta hänen paljasta ihoa. Joonas katsoo minua purren huultaan. Hymähdän hiljaa ja otan hänen housujen resorista kiinni. Vedän hänen housut pois ja heitän ne jonnekin lattialle. Riisun samalla omatkin housuni. "Onko sulla liukkaria ja kortsuja?" kysyn. Outo kysymys. Tai siis on todella hassua kysyä sitä. En ole harrastanut seksiä pitkään aikaan. Muutenkin olen harrastanut sitä vain pari kertaa kännissä. Joonas nyökkää ja nousee kyynerpäidensä varaan. Hän osoittaa yöpöydän ylintä laatikkoa. Avaan sen ja huomaan heti ensimmäisenä kortsut ja liukkarin. Otan liukkarin ja yhden kortsun käteeni. "Mä en oo sit tehny tätä iha helvetin pitkää aikaan, joten oon varmaa aika surkee", varoitan epävarmasti. Joonas nostaa toisen kätensä poskelleni ja silittää sitä hymyillen. "Ei se haittaa. Opetellaan yhessä", hän sanoo. Nyökkään punan noustessa kasvoilleni. Joonas riisuu bokserinsa ja levittää jalkojaan. Minäkin riisun omat bokserini. Hetken päästä asetun Joonaksen jalkojen väliin ja otan hänen lantiosta kiinni. Katson Joonasta epävarmasti. Hän nyökkää hymyillen rohkaisevasti. Työnnyn hänen sisään kerralla ja pysähdyn sitten. Joonas puristaa lakanoita käsissään. Alan liikkua varovasti. Joonaksen huulilta karkaa huokaisuja. Nopeutan pikkuhiljaa tahtiani. Painan huuleni Joonaksen omille ja suutelen häntä.~~~
Sanoja 470
Mä koitan sit tehä seuraavasta luvusta aikalailla söpöstelyä anteeks pyyntönä niille jotka ei olis halunnu smuttia :)
YOU ARE READING
Joonas&Joel
FanfictionValmis✅ Toisella menee päin helvettiä, ei saa hyväksyntää ja sortuu tyhmiin valintoihin. Toinen unelmoi päivät pitkät, eikä näe pahaa kenessäkään. Mitä heistä voi tulla? Tuleeko heistä mitään? Lähentääkö elämä heitä vai repii irti väkivaltaisesti?