~Joonas~
Vilkaisen vieressäni istuvaan Joeliin hymyillen humalaisesti. Humalatilani on tällä hetkellä juuri sopiva. Olen ihan vähän pihalla maailman menoista, mutta se on omalla tavallaan aika vapauttavaa. "Jonsku! Mennäänkö tanssii?" Niko kysyy. Nyökkään ja nousen sen enempää ajattelematta asiaa. Niko nousee myös. Menemme tanssilattialle ja alamme hyppiä ja tanssia musiikin tahtiin. Jossain välissä Niko onkin tullut jo aika lähelle minua. En välitä asiasta. Kyllähän me kröhöm toisinaan tanssimme vähän intiimmin. Eikä se koskaan ketään ole haitannut. Miksi haittaisi? Niko on jo ihan kiinni minussa. Hän asettaa kätensä harteilleni ja painaa huulensa minun omille. Hänellä taitaa olla tämä hetki kännistä, kun hän tarvitsee läheisyyttä. Vastaan automaattisesti suudelmaan. Ei tämä ole ensimmäinen kerta, kun me suutelemme. Pian minut kuitenkin vedetään pois suudelmasta. Avaan silmäni ja katson taakseni. Joel vetää minut itseensä kiinni ja katsoo kireästi Nikoa. Niko katsoo takaisin Joeliin hieman ihmeissään. "Älä koske Joonakseen noin", Joel sanoo. Niko naurahtaa hämmentyneenä. "Eihä sua oo ennenkään haitannu, että me suudellaan. Se on sitä paitsi vaan hauskanpitoa", Niko sanoo. "Joo, mutta hanki hauskanpitos jostain muualta, kuin mun poikaystävältä", Joel sanoo. Nikon silmät pyöristyvät ja hän katsoo meitä aina vain hämmentyneenpänä. "Siis. Mitä helvettiä on oikee tapahtunu?" Niko kysyy hymyä äänessään. Katson Joelia hiljaa. "Me seurustellaan", Joel sanoo ja asettaa kätensä lantioni ympärille omistavasti. Hymyilen. Toivottavasti kovin moni lehti ei saa tätä hetkeä käsiinsä... "Ha. Mahtavaa. Sori bro ku suutelin sun jätkääs", Niko sanoo selvästi erittäin iloisena. Hän kävelee meidän ohi varmaankin takaisin pöytään. Mennessään hän taputtaa Joelia olalle. Joel katsoo hetken Nikon perään ja kääntyy sitten katsomaan minua silmiin. Hän nostaa toisen kätensä leualleni ja pitää siitä hellästi kiinni. "Sä oot mun. Eikö niin?" hän kysyy hiljaa. Nyökkään hymyillen. "Mä oon sun nyt ja aina", sanon ja pussaan häntä huulille. Hän nyökkää tyytyväisenä ja päästää minusta irti. Hänen kännitilalla taitaa olla jotain asiaa hänen itsevarmaan asenteeseen seurustelumme ja minun suhteen. Hän on pahemmassa kännissä, kuin ninä. "Pitäiskö meiän vaan pikkuhiljaa lähtee kotiin?" kysyn, kun Joel huojuu vähän uhkaavasti. Hän nyökkää. Otan hänestä kiinni ja autan hänet pöytämme luo, jossa on tavaramme. "Me lähetään jätkät kotiin. Pitäkää hauska loppu ilta", sanon. He nyökkyttelevät ja sanovat heippoja. Otamme tavaramme ja lähdemme sitten baarin ulko-ovea kohti. "Et sit pliis sammu kesken kaiken", sanon. Joel katsoo minua ja hymyilee hieman. "Piä mut hereillä", hän sanoo. Naurahdan hieman ja pudistan päätäni. Pääsimme ulos. Katson taivasta, kun lähdemme kävelemään kotia kohti. "Sä oot pumpuli poika tosi kaunis", Joel kuiskaa. Siirrän katseeni häneen ja hymyilen. Joel on ihana. "Niin säkin senkin hulivili", sanon virnistäen hieman. Joel hymähtää ja pudistaa päätään. "Vai huvivili", hän totetaa. Nyökkään. Ei ole paras ja aion kyllä keksiä vielä paremman, mutta tällä hetkellä, se on ihan hyvä lempinimi ja saa kelvata. Joel painaa suukon poskelleni ja kiristää sitten kävelyvauhtiaan niin, että minä jään jälkeen. Hän vilkaisee minua ja hymyilee. Minä hymyilen hänelle takaisin ja kirin hänet kiinni. Nappaan hänen käden taas omaani.~~~
Sanoja 475
Tästä ja Olnaksesta tuki näemmä vähä lyhyitä mutta oleksi korvatkoot sen🥲
YOU ARE READING
Joonas&Joel
FanfictionValmis✅ Toisella menee päin helvettiä, ei saa hyväksyntää ja sortuu tyhmiin valintoihin. Toinen unelmoi päivät pitkät, eikä näe pahaa kenessäkään. Mitä heistä voi tulla? Tuleeko heistä mitään? Lähentääkö elämä heitä vai repii irti väkivaltaisesti?