Joonas&Joel

33.

Time skip johonki helmikuun puoleen väliin

~Joonas~

Tiskaan parhaillaan keittiössä, kun tunnen kädet, jotka kiertyvät ympärilleni. Hymyilen. Joel painaa leukansa olalleni ja katsoo hiljaa, kun minä tiskaan.

“Ootko huomion halunen vai oliks sul jotain mielessä?” kysyn. Tiedän tasan tarkkaan, että hänellä on jotain mielessään. Tunnen nimittäin epäilyttävän, kovan asian itseäni vasten. “Mitäs luulet?” Joel kysyy virnistäen. Hän kääntää päätään hieman ja ottaa kaulani ihoa hampaidensa väliin. Naurahdan.

“Jos mä saisin tiskata tän kattilan eka loppuun. Tää on viimenen. Sit oon täysin vapaa”, sanon, kun Joel imee ihoani ja hänen kätensä seikkailevat pitkin kroppaani. Joel lopettaa toimensa ja sanoo: “Okei mut oo nopee.”

“Olen olen. Kyllä mä tiiän, että sä haluut päästä panemaan mua nopeesti”, sanon huvittuneena. Joel virnistää ja nyökkää. Hän painaa vielä nopean suukon poskelleni ja jättää minut sitten rauhaan.

Hymyilen. Joelilla on alkanut mennä paljon paremmin. Ei hän aina tietenkään ole iloinen tai jaksa tehdä asioita, mutta hän on paljon iloisempi kuitenkin, kuin tammikuussa. Tammikuu oli hirveä. Silloin hän meinasi lopettaa välillä kokonaan syömisen ja hän myös satutti itseään aika tiheään tahtiin. Pudistan päätäni. Ei ajatella asiaa nyt, kun Joel voi paljon paremmin.

Huuhdon kattilan ja pistän sen sitten kuivauskaappiin kuivumaan. Pesen käteni ja kuivaan ne pyyhkeeseen. Nyt olen valmis pitämään seuraa tuolle eräälle epäonnistuneelle jääkiekkoilijalle.

Kävelen makuuhuoneen ovelle ja jään nojaamaan karmiin. Katson Joelia, joka selaa puhelintaan sängyllä maaten. “Puhelin addikti”, sanon. Joel sammuttaa puhelimensa ja naurahtaa. “Niin säkin”, hän ilmoittaa ja nousee pois sängyltä.

Hän kävelee eteeni. “Enemmän mä kyllä oon addiktoitunu suhun. Mun omaan pumpuli poikaan”, Joel sanoo hymyillen suloisesti. Minäkin hymyilen.

Vaihdan asentoani niin, että en nojaa enää karmiin ja katson Joelia kädet puuskassa. “Haluisiks sä nyt hoidella mut?” kysyn ja kiedon käteni hänen niskan taakse. Joel virnistää ja nyökkää. Hän nostaa minut syliinsä ja sulkee oven.

Joel kävelee sänkyä kohti ja pian tunnenkin jo pehmeän patjan selkäni alla. Joel tulee päälleni hajareisin ja painaa huulensa minun omilleni. Tuttu kieli tunkeutuu suuhuni moikkaamaan kaveriaan. Tästä illasta tulisi hauska.

_ _ _

Kuuntelen Joelin tasaisesti lyövää sydäntä hymyillen. Pääni lepää hänen rintakehällään ja hän näprää hiuksiani.

Valehtelematta tuo oli varmaan parasta seksiä, jota meillä koskaan on ollut. Ja kyllä tiedän, ettei seksi ole pääasia suhteessa, mutta kyllähän se on vitun hauskaa. Ja hyvän tuntuista. Voi luoja se onkin hyvän tuntuista Joelin kanssa.. Ja kuuloista..

“Mitäs mietit?” Joel kysyy. Nostan päätäni niin, että näen hänen kasvonsa. “Sua”, vastaan. Joel naurahtaa hieman ja siirtää kummatkin kätensä poskilleni. Katson häntä hymyillen.

“Sä oot ihan saatanan kaunis”, Joel sanoo hetken hiljaisuuden jälkeen. Hymyni levenee. “Säki oot ihan ookoon näkönen”, kiusaan. “Ookoon?!” Joel älähtää muka loukkaantuneena. Nyökkään totisena.

“Mä sulle ookoot näytän...”, Joel mumisee. Katson häntä hieman ihmeissäni, kunnes hän työntää minut pois päältään ja tulee hajareisin istumaan päälleni. “Uusinta kierroksenko sä haluut?” kysyn. “Kyl seki kelpais, mutta nyt mulla on kyllä muuta mielessä”, Joel sanoo virnistäen ilkikurisesti.

Katson häntä hämmentyneenä. Sitten hän alkaa kutittaa minua. Nauran ja koitan kiemurrella pois hänen otteestaan. “Joelh!” huudan. Joel hymyilee tyytyväisenä ja jatkaa kutittamistani. Tiedättekö, että kutittaminen on samaan aikaan kivaa ja tuntuu siltä, kuin voisi kuolla ihan juuri? Voisi sitä kai olla huonompiakin tapoja kuolla.

~~~
Sanoja 504
Pitkästä aikaa tätäki stooria🙈