Gentle Giant | Y/n & Tommi

5.

Y/n

Lauantai on vaihtunut sunnuntaihin ja syön aamupalaa keittiössäni. Tiedän, että minun pitäisi tänään laittaa Villelle viestiä ja pyytää hänet juttelemaan kanssani. Tämä asia täytyy selvittää, mitä nopeammin, sen parempi.

Jos olen rehellinen itselleni, en ole enää varma haluanko jatkaa meidän suhdettamme. Olisin voinut antaa perjantaisen yhteenottomme vielä anteeksi ja sen kun Ville ilmaantui humalassa työpaikalleni, mutta en sitä mitä sen jälkeen tapahtui. Hän kävi melkein viattoman ihmisen kimppuun ja sen seurauksena löi minua. Se sai minut jopa hieman pelkäämään häntä. 

Olen miettinyt suhteemme tilaa jo siitä lähtien, kun huomasin, että seksimme ei enää toiminut. Eihän se tärkein asia suhteessa ole, mutta hyvin merkittävä osa kuitenkin. Olen monesti yrittänyt puhua Villelle siitä, kuinka sen pitäisi olla molemmille nautinnollista, mutta tuo ei ota asiaa kuuleviin korviinsakaan. Se, jos jokin on jo hälyttävää, kun toinen ei halua keskustella yhteisistä asioista.

Minua harmittaa eilisen lisäksi vielä se, että Tommi kieltäytyi kutsustani. Tiedän, että on turhaa pahoittaa mielensä moisesta, jokainen saa kuitenkin itse päättää tulemisista ja menemisistään. Olisin vaan halunnut tutustua häneen enemmän, sillä hän vaikutti mukavalta ihmiseltä, vaikka en paljoa ehtinyt hänen kanssa keskustelemaan. Vaikka kutsu on yhä avoin, pahoin pelkään, että Tommi ei aio ilmaantua paikalle. Jos hän kieltäytyi kutsusta jo kerralleen, tuskin hän aikoo ilmaantua myöhemminkään. Voin vain muistella hyvillä meidän kohtaamistamme ja toivoa, että ehkä törmäisin häneen joskus uudelleen.

Laitan Villelle viestiä ja pyydän häntä käymään tänään jossain vaiheessa, kun hän ehtii. Haluan hoitaa asian pian pois päivänjärjestyksestä. Minua jännittää ottaa puheeksi meidän suhteemme tila, mutta se on pakko. En tiedä mitä Villekin tästä kaikesta mahtaa ajatella. Haluaisin vain hoitaa tämän sovussa ilman mitään suurempaa riitaa tai draamaa.

Minun on pakko saada ajatukseni muualle ja päästä rentoutumaan ja siksi päätänkin leipoa. Totta puhuen, kyllä minun sokerihammastanikin hieman kolottaa. Minulta löytyy täältä kotoa kaikki tarvittava pullan leivontaan. Ehkä Villekin ottaa asiani paremmin vastaan kahvin ja pullan äärellä.

Aamupäivä sujui mukavasti leipoessa ja asunnossani leijailee pullan tuoksu. Otan pullat uunista ja sillä samalla hetkellä ovikelloni soi. Ilmeisesti Villellä ei olekaan niin pahaa krapulaa, kun hän pääsi näin pian jo tulemaan. Yleensä hän nukkuu darraansa pois vielä tähän aikaan päivästä. Riisun patakintaat ja menen ulko-ovelle.

Vedän syvään henkeä ja avaan ulko-oven. Olen valmis kohtaamaan krapulaisen Villen, mutta oven takana seisookin... Tommi! Hän sittenkin päätti tulla tapaamaan minua.

"Kai kutsu on vielä voimassa?", Tommi kysyy asialliseen sävyyn nähdessään minut.

"Ilman muuta. Tule sisään", sanon iloisena ja päästän tuon itseäni huomattavasti pidemmän miehen sisään pieneen yksiööni.

Riisuttuaan ulkovaatteensa, Tommi pälyilee ympärilleen asunnossani. Johdatan hänet istumaan keittiön pöydän ääreen ja alan keittämään kahvia. Istun häntä vastapäätä, kun olen laittanut kahvinkeittimen päälle.

"Päätit sitten tulla", sanon hymyillen ja katson tuota silmiin.

"Joo, halusin myös varmistaa, että oot kunnossa", Tommi sanoo lempeästi.

"Mulla on kaikki hyvin. Enemmän olisin huolissani Villestä, toivottavasti se selvisi ongelmitta kotiin", sanon hieman naurahtaen.

"Onko siitä kuulunut mitään eilisen jälkeen?", Tommi kysyy ja näyttää mietteliäältä.