Gentle Giant | Y/n & Tommi

15.

Y/n

Herään aamulla kauheaan pään jomotukseen ja suussani maistuu kissanpaskalle. Sälekaihtimien välistä pilkistävä aamuaurinko häikäisee ikävästi, jonka seurauksena vedän peiton silmilleni. Huomaan, että minulla on vain alusvaatteet päälläni. Havahdun vasta nyt tuttuun kuorsaukseen, joka kuuluu vierestäni. Nostan peiton silmiltäni ja katsahdan vieressäni sikeästi nukkuvaan Tommiin. Katselen ympärilleni ja huomaan, etten edes ole omassa makuuhuoneessani. Mitä helvettiä?

Nousen varovasti istumaan, mutta se on virhe. Siinä samassa tunnen, kuinka oksennus pyrkii ylös suuhuni ja pistän juoksuksi, että ennätän vessaan. Onneksi en ole Tommin luona ensimmäistä kertaa, joten tiedän vessan sijainnin ja saan juuri ajoissa vessanpöntön kannen auki, kun oksennus lentää suustani. 

Kun olen saanut vatsani sisällön oksennettua pihalle, pyyhin suupieleni paperiin ja vedän vessan. Katson itseäni peilistä ja olen vähällä saada paskahalvauksen, kun näen kuinka karsealta näytän. Meillä taisi Nooran kanssa mennä vähän odotettuakin lujempaa... Alan jo kyseenalaistamaan, että olinko alun perinkään edes hänen seurassaan, kun kerran heräsin Tommin kämpiltä. Tähän täytyy saada jokin selvitys, sillä en muista eilisillasta juuri mitään. Toivottavasti Tommi voisi virkistää muistiani.

Palaan takaisin makuuhuoneeseen ja näen Tommin sängynreunalla istumassa ja hieromassa silmiään.

"Huomenta", Tommi sanoo virnuillen.

"Huomenta... miten mä päädyin tänne?", kysyn hämilläni.

"Otahan tosta ensin vettä ja särkylääkettä. Tehdään aamupalaa ja jutellaan sitten lisää", Tommi sanoo lempeästi, painaa pusun poskelleni ja jatkaa matkaansa vessaan.

Jutellaan sitten lisää? Mitä kaikkea on oikein tapahtunut? Tarkemmin sanottuna, mitä minä olen tehnyt? Nyt minua hieman jopa pelottaa. Teen kuitenkin työtä käskettyä ja otan särkylääkkeen ja huuhdon sen vedellä alas, samalla päästen edes jotenkin eroon tuosta pahasta mausta suussani. Katson lattialla lojuvia eilisiä vaatteitani. Ei millään huvittaisi laittaa niitä enää tänään päälleni, mutta ei kai tässä muukaan auta. 

Olen juuri nostamassa vaatteitani lattialta, kun Tommi saapuu makuuhuoneeseen.

"Sä voit lainata multa vaatteita, niin ei tarvitse noita eilisiä käyttää", hän sanoo lempeästi ja avaa vaatekaappinsa. Nytkö hänkin jo lukee ajatuksiani?

"Kiitti", sanon hiljaa ja istun sängynreunalle odottamaan.

"Kokeilehan tota", Tommi sanoo ja heittää minulle yhden huppareistaan.

Puen mielissäni tuon ylisuuren hupparin ylleni. Se on ihanan lämmin ja tuoksuu Tommilta. Paras mahdollinen lääke krapulaan.

Tommi pukee myös itsekin päällensä ja menemme yhdessä keittiöön. Istun keittiön pöydän ääreen ja Tommi alkaa ensitöikseen keittämään kahvia.

"Kelpaako karjalanpiirakat ja munavoi?", hän kysyy.

"Joo", vastaan tyytyväisenä. Suolaista minä juuri kaipaankin.

Syön tyytyväisenä aamupalaani ja juon kahviani, ehkä vähän jopa ahmien. Tommi katselee minua kulmiensa alta ja myhäilee.

"Joko sä nyt haluat kertoa, mitä eilen tapahtui?", kysyn, kun olen saanut syötyä suuni tyhjäksi.

"Mihin asti sä muistat?", Tommi kysyy ja siemaisee kahviaan.

"Totta puhuen, mä en edes muista, miten me tavattiin ja miten mä päädyin tänne", sanon nolostuneena.

"Niin mä vähän epäilinkin. Sen verran vauhdissa olit eilen", Tommi hymähtää.

"Apua, mitä mä tein?", kysyn häpeissäni ja pystyn tuskin katsomaan Tommia silmiin.