Gentle Giant | Y/n & Tommi

33.

Y/n

Tommi pitää kädestäni kiinni ja silittää peukalollaan hellästi kämmenselkääni, kun istumme lääkärin vastaanotolla. Tuo suorastaan vaati, että saa olla kaikessa mukana, eikä siinä ole mitään valittamista. Voin huomattavasti paremmin, kun Tommi on tukenani. 

Olin veri- ja virtsakokeessa, mikä viimeistään vahvisti sen, että olen raskaana ja olen tällä hetkellä neljännellä viikolla. Laskettu aika olisi maaliskuun lopussa. Lääkäri kyselee minulta paljon kaikkea terveyteeni liittyvää ja yritän vastata parhaani mukaan. Lisäksi minulle varattiin aika ensimmäiseen sisätutkimukseen ja neuvolakäynnille. Niihin on vielä aikaa, mutta jännitän jo nyt. Vielä hetki sitten tämä kaikki tuntui niin epätodelliselta, mutta tämän lääkärikäynnin myötä tämä on alkanut tuntua pelottavan todelliselta.

"Olisiko teillä vielä kysyttävää?", ystävällinen nuori naislääkäri kysyy, luennoituaan tovin.

Katsomme molemmat toisiamme Tommin kanssa. Hän hymyilee minulle ja kääntyy sitten lääkärin puoleen.

"Onko seksin harrastaminen turvallista raskauden aikana?", Tommi yllättää minut kysymyksellään ja tunnen kuinka poskiani alkaa kuumottaa ja lehahdan punaiseksi.

"Se on ihan turvallista. On kuitenkin hyvä välttää yhdyntäasentoja, jossa vatsan alueelle kohdistuu kovaa painetta", lääkäri vastaa hymyillen.

Tommi nyökkää kuuntelemisen merkiksi ja katsahtaa sitten minuun. 

"Haluatko sä kysyä vielä jotain?", Tommi kysyy minulta, havahduttaen minut ajatuksistani.

"E-ei mulla tule mitään mieleen", änkytän ja yritän piilottaa punaiset kasvoni katselemalla huoneen lattiaa.

"Jos tulee myöhemmin jotain mieleen, niin aina saa soittaa tai jos voinnissa tapahtuu suurempaa muutosta, niin voitte varata ajan ja tulla vastaanotolle", lääkäri ohjeistaa.

Kiitämme ja poistumme lääkärin luota. Kävellessämme pitkin terveyskeskuksen käytäviä, pidän katseeni visusti lattiassa. Naamani on varmasti vieläkin punainen ja minun on vaikea katsoa Tommia. 

"Mitä sä mietit?", Tommi kysyy, kun istumme autoon.

"E-en mä mitään", soperran ja näprään paitani helmaa.

"Jäikö sua vaivaamaan se mitä kysyin lääkäriltä?", tuo kysyy hymyillen ja laskee toisen kätensä reidelleni. 

"Mä vaan vähän yllätyin, siinä kaikki", vastaan ja uskallan vihdoin katsoa Tommia silmiin.

"Haittaako se sua, että kysyin siitä?", Tommi kysyy, selvästi huolissaan, että loukkasiko hän minua jotenkin.

"Ei missään nimessä! Hyvä, että siihenkin saatiin selvyys", vastaan hymyillen.

"No hyvä", Tommi vastaa huojentuneena. "Haluatko sä käydä jossain syömässä?", hän kysyy, vaihtaen puheenaihetta.

"Jos haettaisiin vaan ruoat kotiin. En jaksais jäädä mihinkään syömään", huokaisen uupuneena. 

"Sopii mulle", Tommi hymähtää.

* * *

Syötyäni annokseni kokonaan, tunnen kuinka voisin haljeta tähän paikkaan.

"Mä voisin olla pienen ruokalevon tarpeessa", sanon ja venyttelen pitkään, kun nousen tuolilta ylös.

"Mä siivoan nämä ensin, niin tuun sitten perässä", Tommi sanoo hymyillen ja alkaa siivoamaan ruokapöytää.

Suuntaan Tommin makuuhuoneeseen ja rojahdan sängylle. Makaan mahallani painan pääni tyynyyn. On otettava kaikki irti tästä ajasta, kun voin vielä makoilla mahallani. Kohta olen siinä kunnossa, että arkipäiväisistä askareistakin tulee haasteellisia.