28.

576 20 3
                                    

Tommi

Aamu on koittanut ja istumme syömässä aamupalaa. Jäätyämme eilen sattuneista syistä ilman kunnon aamiaista, hoidin tänään ruuan pöytään, niin kuin eilen oli tarkoitus. Päivät mökillä ovat kuluneet nopeasti, mutta olen oppinut Y/n:sta lisää. Uskaltaisin väittää, että tämä meidän pieni minilomamme on ollut tarpeellinen meille molemmille. Sen pienen konfliktin hänen vanhempiensa kanssa olisin voinut kylläkin jättää välistä. Toisaalta ihan hyvä, että asiat saatiin selvitettyä ja olen nyt hänen vanhempiensa kanssa sujut, eikä kenellekään jäänyt huono maku suuhun. 

"Mihin aikaan me lähdetään takasin Ouluun?", kysyn Y/n:lta, joka syö mietteliään näköisenä aamupalaansa.

"Onko sulla jo Oulua ikävä?", tuo kysyy kiusoitellen.

"Ei sentään. Mietin vaan kuinka kauan saan olla vielä sun laadukkaassa seurassa", virnistän ja otan hörpyn kahvistani.

"Ei meillä mikään kiire takaisin ole. Voidaan olla täällä ihan iltaan saakka, jos halutaan", Y/n vastaa hymyillen.

"Hyvä", tokaisen mielissäni.

"Millon me voidaan nähdä taas?", Y/n kysyy minulta kaihoisa katse silmissään.

"Se varmaan menee heinäkuun puolelle", vastaan hieman harmissani ja kurotun toiselle puolelle pöytää ja otan hänen kädestään kiinni.

"Mä mietin, että pitäisköhän mun tulla jollekin teidän keikalle", Y/n pohdiskelee.

"Sen kun tulet, eiköhän me voida tavata siinä samalla", vastaan hymyillen ja silitän peukalollani tuon kämmenselkää.

"No mutta mä vielä mietin asiaa. Ois tosi kiva kyllä nähdä teidän esiintyvän livenä", Y/n sanoo mietteliäänä.

"Kyllä niitä mahdollisuuksia tulee, älä ota stressiä", rauhoittelen häntä.

"Mulla tulee sua taas kauhee ikävä", Y/n sanoo ääni väristen.

"Niin mullakin sua. Me voidaan taas samaan tapaan sillon tällön soitella ja viestitellä. Muina aikoina sun täytyy vaan keksiä itselles jotain tekemistä, jotta saat muuta ajateltavaa", lohdutan häntä ja näen kuinka kyynel vierähtää hänen poskelleen.

"Enköhän mä jotain keksi", Y/n niiskuttaa ja hymyilee pienesti.

"Kai me voidaan tulla tänne sitten uudestaan?", kysyn häneltä.

"Aivan varmasti. On kiva paeta välillä kaupungin hälinää sun kanssa", Y/n hymähtää.

"Mitä sä haluaisit tehdä vielä tänään?", esitän kysymyksen vaihtamalla puheenaihetta.

"Ei meidän tarvitse sen enempää mitään tehdä, kunhan ollaan yhdessä", Y/n toteaa mielissään. 

Tuosta saan idean, minkä haluan toteuttaa. Toivottavasti täältä heidän mökiltään löytyisi kaikki tarpeellinen sen toteuttamiseen. Haluan tehdä viimeisestä yhteisestä lomapäivästämme täydellisen.

Y/n nousee tuolilta ja venyttelee pitkään. "Mua väsyttää vielä, taidan mennä takasin nukkumaan. Jos saan pyytää, niin haluisin nukkua yksin ilman häiriötekijöitä. Oisitko sä kiltti ja kävisit siivoamassa saunatuvan sillä aikaa?", hän sanoo ja lähtee yläkertaan makuuhuoneita kohti. Tuohan tuli juuri kuin tilauksesta.

"Totta kai", vastaan hymyillen.

Varmistettuani, että Y/n on nukahtanut, alan tutkimaan paikkoja. Ei toisten huushollin tonkiminen ja tavaroiden penkominen mukavaa puuhaa ole, mutta ajattelen vain, että se menee hyvään tarkoitukseen. Tarvitsen muutamia kynttilöitä ja vähän kukkia, joita voisin kerätä ulkoa. 

Gentle Giant | Y/n & TommiWhere stories live. Discover now