Ruuan jälkeen jäin tiskaamaan Liamin kanssa ja juttelimme hetken niitä näitä.
"Elina, sun nimes ei mitenkään vaikuta perusnimeltä, joka annettas täällä päin..", Liam sanoo.
"Ei se ookkaan. Äiti halus mulle jonkun 'erikoisemman' nimen, koska olin 'erityinen lapsi' ", vastaan hiljaa.
"Ahaa", Liam sanoo nauraen.
"Joko te ootte saanu tiskattuu?", Niall huutaa ovelta.
"Ihan just!", Liam sanoo alkaen tiskaamaan viimeistä lautasta.
"Okei, tulkaa sit olkkariin, aletaan kattoon jotai leffaa", Niall sanoo poistuen.
Tiskauksen jälkeen lähdemme Liamin kanssa isoon olohuoneeseen jossa pojat jo ovat.
"Tulittehan te! Mitä me katotaan? Komedia, kauhu, romantiikka..?", Louis kysyy.
"Mulle käy mikä vaan", vastaan ja käyn istumaan toiselle sohvalle Loun viereen. Liam ahtautuu Niallin ja Zaynin kanssa samalle sohvalle ja Harry ottaa nojatuolin.
"Otetaan kauhu, käykö?", Zayn kysyy.
Kaikki vastaavat myöntävästi, joten alamme katsomaan sitä. Leffa alkaa ja kaikki hiljenevät, Harry käy sammuttamassa valot ja hakemassa poppareita. Istun tyytyväisenä toisella puolella sohvaa Loun istuessa toisella puolella.
"Mitä se tekee?! JUOKSE IDIOOTTI!", Louis karjaisee yht'äkkiä vierestäni.
"Yääää, mä en kato jos se nyt kuolee!", sanon peittäen silmäni. Mielessäni kirosin, että olin antanut poikien valita kauhuleffan.
"Tuu Elina tänne, nii ei pelota", Lou sanoo siirtäen jalkojaan niin, että mahduin istumaan hänen viereen. Istun aivan Louisissa kiinni peittäen edelleen silmäni.
"Heij Elina, ei tää ny noin paha oo!", Harry huudahtaa nauraen.
"Kuolikse jo?", sanon siirtäen käteni silmieni päältä.
"Ei vielä", Lou sanoo nauraen ja tarttuen minua käsistäni, jotten voisi laittaa niitä enää silmilleni.
Käännyn katsomaan Louisia vakavana, hän alkaa nauramaan, enkä itsekkään pysty pidätellä naurua.
"Sulla on kauniit silmät", Louis sanoo hymyillen.
"Kiitos..", sanon punastuen.
Hetken ajan keskitymme taas katsomaan elokuvaa, ja minun onnekseni se loppuu.
"Mitäs tykkäsit Elina? Tais olla liian raaka, eikö?", Liam sanoo nauraen.
"Jaa mitä tykkäsin, yäk!!", huudahdan nauraen.
Pojat lähtevät yläkertaan, ja minä jään Louisin kanssa kahden. Louis hymyilee minulle suloisesti, enkä voi olla naurahtamatta.
"Missä vaiheessa me lähettäis?", Louis kysyy.
"Ihan sama mulle. Mä kyl viihdyn tääl, ei meil mikään kiire oo."
"Okei, jäädän tänne siis vielä."
Nousemme sohvalta ja lähdemme yläkertaan etsimään poikia. Löydämme pojat taas pelaamasta Fifaa, ja ehdotamme, että menisimme pihalle pelaamaan jalkapalloa. Pojat vastaavat myöntävästi, joten lähdemme pihalle.
"Mitkä joukkueet?", kysyn innoissani.
"Mää, Elina ja Zayn vastaan loput?", Louis kysyy hymyillen.
"Haha. Älä yritä Louis!", Harry huudahtaa.
"No pelataan eka noilla. Vaihdetaan sitte joukkueita", sanon nauraen Harryn reaktiolle.
Teemme isommista kivistä hiekkaalueelle maalit ja menemme omille puolille. Sovimme, että pelissä ei ole maalivahteja, mutta maaleja saa kuitenkin puolustaa. Pudotan pallon keskelle, jossa Louis ja Harry jo ovat valmiina potkaisemaan sitä. Juoksemme nauraen pallon perässä yrittäen kaataa toisiamme. Saan Louisin kaadettua maahan ja hän tarttuu jalastani niin, että kaadun Loun viereen.
"Toi ei ollu reilua!", huudahdan nauraen.
"Ei oo sekään, et Zayn raukka pelaa noita vastaan tuol."
Juoksemme takaisin kentälle nauraen. Harry potkaisee pallon taitavasti suoraan metsään, joten ryntään hakemaan sitä. Etsin palloa ryteiköstä ja kuulen kuinka pojat nauravat kentällä. Löydän pallon, ja juoksen kentälle sen kanssa. En kuitenkaan heitä palloa takaisin peliin vaan heitän sen Louisille. Lou lähtee juoksemaan pallon kanssa poispäin ja lähden hänen perään nauraen. Pojat lähtevät myös juoksemaan Loun perään. Nauran niin paljon, että minun on pysähdyttävä. Nauran vielä enemmän, kun nään poikien juoksevan jo kaukana tiellä Louisia jahdaten. Lou kaartaa talon taakse, joten pinkaisen talon toiselle puolelle. Ehdin juuri näkemään kun Louis hyppää isoon uima-altaaseen. Pojat juoksevat talon kulmalta, ja nähdessään Louisin uimassa tyytyväisenä pallo käsissään he hyppäävät myös altaaseen nauraen. Nauran kippurassa altaan reunalla haukkoen happea. Idiootit.
"Elina! Tuu säki uimaan!", Niall huutaa.
"Eeei, emmä. Ei mulla oo vaihto vaatteitakaa!"
"Tulisit nyt!", Liam sanoo.
"Äh, vihaan teitä idiootteja, mut okei, mä tuun."
Otan vauhtia kauempaa ja hyppään altaaseen. Avaan pohjassa silmäni ja ajattelen säikäyttää pojat uimalla altaan toiseen päähän pohjaa pitkin. Olen pienestä asti rakastanut uimista ja pysyn nytkin kauan pohjalla. Katson poikien jalkoja, kun he etsivät minua hädissään. Ponkaisen pohjasta vauhtia ja hypähdän pinnalle.
"ELINA!! TAJUUKSÄ KUINKA ME SÄIKÄHDETTIIN?!", Louis huutaa paniikissa.
"En, enmä tajunnu", vastaan nauraen ja loiskautan käsilläni vettä suoraan Louisia päin.
"Jaaha, vai haluutsä vesisotaa leikkiä?", Lou kysyy nauraen ja ui altaan poikki luokseni. Zayn pysyttelee kiinni altaanreunassa muiden poikien uidessa.
"Ota kiinni jos saat", sanon sukeltaen altaan pohjaan.
Louis sukeltaa perääni, mutta nousee jo altaan puolivälissä pintaan minun jatkaessa toiseen päähän. Tulen pintaan ja haukon happea, yht'äkkiä Louis on jo takanani. Nauraen loiskautan vettä hänen päälleen.
"Sain sut kiinni!", Louis sanoo nauraen ja tarttuen minua käsistä.
"Mmm..", vastaan hymyillen.
Nousemme altaasta nauraen vaatteet likomärkinä. Hipsimme etupihalle poikien huomaamatta.
"Oota sä täs, mä käyn hakeen pari vilttiä ja pyyhkeitä, voidaa kuivatella itteemme", Louis sanoo juosten sisälle.
Istun nurmikolle ja suljen silmäni. Rakastan tätä paikkaa. Ei kaupungin vilinää, ei töitä.
"Voi ei!", voihkaisen ja juoksen sisälle hakemaan kännykkäni. Törmään Louisiin eteisessä.
"Mihin sä meet?"
"Äsh, hakeen kännykkäni, mulla ois ollu tänään työvuoro!", sanon juosten olohuoneeseen. Kännykkäni lojuu lasipöydällä ja nappaan sen käteeni valiten työpaikkani numeron.
"Moi. Tota, köhköh, oon viel vähän kipee, tuun huomenna takas! Joo, okei! Teen siis täyden viikonlopun, mhm.. Moikka.", lasken kännykän ärtyneenä takaisin pöydälle ja lähden takaisin ulos.
"Nooh?", Lou kysyy nähdessään ilmeeni.
"Joudun tekeen viikonlopun töitä..", sanon istuen Louisin viereen nurmikolle.
"Voih..", Louis sanoo myötätuntoisesti.
Suljen silmäni ja tunnen kuinka aurinko alkaa pikku hiljaa kuivattamaan vaatteitani. Rakastan kesää ylikaiken.
Alamme Louisin kanssa jutella bändistä ja faneista. Juttelemme pojista, siitä kuinka tärkeitä he ovat Louisille. Olen iloinen, että Louisilla on tälläinen perhe ympärillään. Samaan aikaan olen kateellinen. Olisin halunnut elää lapsuuteni samanlailla kuin pojat, perheen ja ystävien ympäröimänä. Mutta ehkä nyt minäkin olin saanut uuden perheen.
