Pienen "halailutuokiomme" jälkeen menemme sisään. Kello on vasta kahdeksan, joten Louis ehdottaa, että menisimme nukkumaan. Saan nukkua taas vierashuoneessa, joka tuntuu jo tutulta ja turvalliselta.
"Sä tiedät missä mä oon. Nuku hyvin ja niin pitkään ku haluat", Louis sanoo hymyillen.
Menen peittojen alle, ja tunnen alkavan päänsäryn. Enkö ole kärsinyt yhdelle aamulle jo tarpeeksi? En ilmeisesti.
Herään jossakin vaiheessa, ja toivon, että Lou olisi herännyt. Halusin palavasti nähdä hänen suloiset silmät ja kauniin hymyn.
Menen rappuset alas hiljaa ja näen Louisin television ääressä. Louis kuuli rappusen narahtavan, ja kääntyi katsomaan taaksepäin.
"Moi Elina, säki nousit", Louis sanoo.
"Moi Lou", sanon istuen sohvalle.
"Voitsä tähänkin tulla..", Louis sanoo taputtaen viereistä paikkaa. Siirryn Louisin viereen ja hän siirtää kätensä olkapäälleni.
"Pitäskö soittaa pojille? Kello on jo kaks, kyl ne on nyt herännyt!", Louis sanoo valiten Harryn numeron.
Hymyilen onnellisena Louisin vieressä ja nojaan hänen kehoaan vasten.
"Moikka Harry! Mmm, tota, tulisitteko poikienkaa tänne tänään? Nyt jos käy? Okei, nähään kohta. Juu, moii!"
"Pojat tulee tänne vartin sisällä. Nyt pitää keksiä miten me tää kerrotaan niille..", Louis sanoo silittäen hiuksia pois kasvoiltani.
"Selität niille vaan jotain", sanon katsoen Louisin täydellisiä kasvoja.
"Sä oot kaunis", Louis sanoo antaen pusun poskelleni.
"Kiitos..", sanon punastuen.
Hetken päästä oveen koputetaan ja pojat astuvat sisään. He näkevät minut ja Louisin vierekkäin sohvalla, katseet toisissamme.
"A-anteeks jos me keskeytettiin jotain..", Liam sanoo pakittaen takaisin ovelle.
Louis nousee seisomaan ja vetää minut ylös myös.
"Eei, ette te mitään keskeyttäny. Tota, mulla ja Elinalla ois jotain kerrottavaa teille..", Louis sanoi puristaen kättäni hellästi.
"Nooo..?", Zayn kysyy epävarmasti.
"Tota.. Me.. Me ollaan yhessä..", Louis sanoo.
"OIKEESTI?! ONNEEEE!!", Harry huutaa ja tulee halaamaan minua ja Louisia.
"Mä tiesin, että teillä on jotain meneillän!", Niall sanoo nauraen.
Muutkin pojat onnittelevat ja tulevat halaamaan.
"Ootte söpö pari", Zayn sanoo hymyillen.
Onnittelujen ja lukuisten halauksien jälkeen pojat sanovat heipat ja lähtevät. Ulkona on alkanut satamaan kaatamalla, jonka takia kadut lainehtivat vedestä. Avaan oven ja katson pihalle hymyillen. Heitän sukat maahan ja astun rappuselle.
"Mitä sä Elina teet?", Louis kysyy nauraen takaani.
"En mitään", vastaan nauraen.
"Jos sä haluut tepastella ulkona paljainvarpain, mitä jos menisit takapihalle? En haluu, et paparazzit saa yhtään enempää jutun aiheita kirjottaa."
"Okeiokei", sanon siirtyen sisään. Louis avaa minulle oven takapihalle ja ottaa omat sukat pois nauraen.
"No, tuuksä?", Lou kysyy ojentaen minulle kätensä. Tartun käteen hymyillen.
Juoksemme pihalle kaatosateeseen nauraen. Vaatteemme ovat hetkessä märät, mutta emme välitä. Hypimme käsikädessä lätäköissä nauraen mahat kipeiksi.
"Sä oot ihana kun naurat. Sä oot aina ihana", Louis sanoo hymyillen.
"Sä oot ihanempi", kuiskaan hiljaa.
Tönäisen Louisia kevyesti ja hän horjahtaa. Louis nappaa kädestäni kiinni ja vetäisee minut mukanaan maahan. Nauraen kaadumme vesilätäkköön. Louis vetää minut lähemmäksi häntä hymyillen suloisesti.
"Mä oon halunnu kertoo tän sulle jo aikasemmin, ei vaan oo tullu sopivaa hetkee..", Louis sanoo hiljaa.
"Mitä sä tarkotat?", kysyn kääntyen katsomaan Louisin kasvoja.
"Mä rakastan sua", Louis sanoo.
"Mäki rakastan sua", sanoin hymyillen. Sanat, jotka Louis minulle sanoi, olivat jotain, mitä en voinut ymmärtää. Ja hän tarkoitti niitä. Olisin voinut alkaa kiljumaan ja itkemään onnesta, nuo sanat olivat täydelliset Louisin sanomana.
Hetken ajan makaamme vielä aivan paikoillamme maassa. Pikkuhiljaa märät vaattet alkavat tuntua epämukavilta. Minulla on jo kylmä ja päätäni särkee tolkuttomasti. Olen silti hiirenhiljaa Louisin vieressä. Lou silittää kämmenellään selkääni ja hymyilee taas täydellistä hymyään. Mielessäni mietin kuinka monta kertaa voin sulaa tuolle hymylle.
"Mennäänkö sisälle?", Louis kysyy.
"Mennään vaan", sanon nousten kyynärpäiden varaan.
"Odota!", Louis sanoo nopeasti.
"Okeii", sanon epäillen.
Louis siirtyy lähemmäs minua ja tunnen hänen lämpimän hengityksen. Louisin huulet koskettavat omiani hellästi.
"Mä rakastan sua", Louis toistaa painaen huulensa omilleni.
"Mä rakastan sua enemmän", sanon hiljaa.
