My Guardian Angel ❤🥀 || JIKO

Luku 13

~Niko~

Heräilen sängystäni ja nousen istumaan. Keittiöstä kuuluu musiikkia ja puheensorinaa, eli ainaki jotkut jätkistä ovat vielä täällä. Paljonkohan kello edes on ja missä mun puhelin on? Katselen hetken ympärilleni ja löydän puhelimeni yöpöydältä, kello näyttää olevan jo 15.10. Venyttelen hetken sängyssä, kunnes nousen ylös. Onkohan Joel kertonut muille, mitä tapahtui. Kävelen olohuoneeseen ja näen Joelin ja Tommin juttelemassa, kuuntelemassa musiikkia ja syömässä pizzaa. Kävelen nojatuolille ja istahdan siihen, koska sohva on varattu. Missähän Olli ja Aleksi on?

"Huomenta Niko, saitko nukuttua?", Joel kysyy, johon nyökkään ja jatkan "Missä Aleksi ja Olli on?" "Hyvä ja ne lähti jo vähän aikaa sitten.", Tommi vastaa. "Okei." "Nyt sun pitäs sit syyä.",  Tommi jatkaa, jolloin pudistan päätäni. "Niko hei, syö ees vähän. Me tiietään et se voi olla vaikeeta, mut me ollaan sun tukena. Ja sä et jaksa ilman ruokaa, koska sun keho tarvii energiaa, niinku meidän kaikkien muidenki.", Joel sanoo.

Joel nousee ylös sohvalta ja tulee viereeni toiselle nojatuolille istumaan. Hän ojentaa minulle lautasen, jossa on yksi pizzapala. "Oon susta tosi ylpee, jos edes yrität syyä tästä vähän.", Joel sanoo. Katson pizzapalaa kammoten, enkä tee elettäkään ottaakseni sitä edes käteeni. "Kokeillaanpa sit toista tapaa.", Joel sanoo. Hän ottaa pizzapalan omaan käteensä, irroittaa siitä palasen jonka syö ja sen jälkeen tuo palan lähelle suutani. Avaan suutani hieman ja haukkaan pienen palasen. Pureskelen palasta tosi hitaasti, mutta kuitenkin.

"Hyvä Niko.", Joel kuiskaa ja ojentaa taas palasta lähelle suutani. Lopulta saan koko pizzapalan syötyä, kosks Joel syöttää ja kehuu minua joka puraisun jälkeen. "Mä oon niin ylpee susta.", Joel kuiskaa ja halaa minua. Huulilleni nousee jopa pieni hymy, koska Joel kehui minua. "Jaksasitko sä nyt hetken jutella aamusesta?", Joel kysyy varoen. "Ehkä.", kuiskaan. Siirrymme Joelin kanssa makuuhuoneeseni ja alamme juttelemaan. Tommi ilmeisesti jäi siivoamaan ja järjestelemään sotkujamme, koska en minä itse saisi mitään juuri nyt siistiksi.

Saimme juteltua ja Joel myös kertoi, että jää tänään seurakseni ja yötä luokseni. En edes pysy enää itse kärryillä, kuka milloinkin on luonani ja kauanko. Ei se minua siis haittaa, kiva että täällä on aina joku. En varmaan selviäisi vieläkään yksin ja olisin edelleen todella huonossa kunnossa, jos joku ei olisi koko ajan kanssani tukena ja apuna. Asiat ovat kuitenkin hieman paremmin, kun en ole yksin.

Olen todella kiitollinen kaikille jätkille, että he eivät ole vaatineet minua vielä poistumaan kotoa tai tekemään töitä. Ja että aina jollain on aikaa minulle ja kanssani olemiselle. En selviäisi ilman kaikkia 4 ystävääni ikinä, enkä pysty koskaan korvaamaan heille tätä kaikkea vaivaa, minkä aiheutan. Toki minua harmittaa, etten pärjää yksin ja heidän aika kuluu minusta huolehtimiseen. Ja olen kuulemma nyt lomalla kaikesta, niin kauan että minut saadaan taas kuntoon. Aikaa kuulemma on, eikä mikään kiire. Harmittaa kyllä se, että keikat nyt peruuntuvat takiani, koska jätkät eivät keikkaile ilman minua ja biisien teko ja julkaisut siirtyvät takiani. Toki he pystyvät joitain äänityksiä ja biisejä tekemään ilman minua, mutta kuitenkin. Terveys kuulemma menee aina edelle kaikessa.

Ja harmittaa myös fanien puolesta, koska takiani ei ole keikkoja tai uutta musiikkia tulossa hetkeen. Joten fanitkaan eivät nyt pääse keikoille näkemään meitä tai tuttujaan. Onneksi meillä on kuitenkin vanhaa tuotantoa, jota he voivat kuunnella. Tuntuu että petän fanit, kun en kykene itse mihinkään ja tiedän olevani esikuva monille nuorille. Ja nyt takiani koko bändi on määrittämättömän pitkällä tauolla. En ole itse edes päivittänyt someeni mitään tilanteesta. Joel kyllä kertoi että jokainen jätkistä on tehnyt jonkun oman muistotekstin Joonaksesta ig ja bändin tilillä on myös kerrottu tauosta. Pitäisi kai sitä itekkin jotain laittaa ig tilanteesta, mutta en ole siihen kyennyt