~Niko~
Kävelen Minnan kanssa käsikädessä kohti erästä rantaa ja yritän piilotella jännitystäni samalla. Tänään aion vihdoin tehdä sen, mitä ainakin Minna on varmasti pitkään odottanut. Pääsemme rannalle ja menemme laiturille. Istuskelemme Minnan kanssa halauksessa ja uitamme varpaita vedessä. Vesi on yllättävän lämmintä ja näyttää ihanan kirkkaalta. Katselemme tyyntä merta, johon heijastuu todella kaunis auringonsilta. Vaikka kello on jo yli 21.00 illalla, on ihmeen lämmin keli edelleen ja linnutkin laulavat vielä todella kauniisti. Lempeä tuuli myös heiluttelee hiuksiamme, puita ja rantakasveja pienesti ja tavallaan ajattelen sen olevan Joonas. Käännän katseeni Minnaan ja kuiskaan;
"Minna rakas. Mä oon miettinyt tätä asiaa jo tosi pitkään ja koen että nyt on vihdoin oikea aika. Vaikka tänään kävikin mitä kävi, mä koen siltikin olevani sun seurassa aina turvassa ja suojassa kaikelta pahalta. Mä tunnen sun seurassa oloni välitetyksi, hyväksytyksi ja rakastetuksi aivan omana itsenäni. Mun rakkaus sua kohtaan vaan voimistuu ja voimistuu koko ajan.Vaikka mulla on välillä romahduksia ja päiviä, jolloin en saa Joonasta pois mun mielestä. Vaikka mulla on mun omat ongelmat ja toipumisprosessi kaikesta vielä kesken. Vaikka mä en aina oo helpoimmasta päästä. Vaikka mä en aina osaa näyttää tai kertoa mun tunteista. Ja vaikka mä en oo koskaan enennen ajatellut olevani kenekään muun kuin Joonaksen kanssa yhdessä.
Niin sä oot todistanut olevasi mulle se toinen oikea. Sä oot myös todistanut että kuljet tän matkan loppuun asti mun rinnalla, etkä lähde aivan hevillä pois kulkemasta tätä matkaa mun kanssa yhdessä. Ilman sua mä en välttämättä ois tällä hetkellä tässä jamassa, kuin mä nyt oon. Siispä Minna rakas, haluaisitko sä vihdoin olla virallisesti mun tyttöystävä? Ja samalla lopettaa ja päästää irti tästä meidän säädöstä tai mitä ihmettä ää nyt on meidän välillä ollutkaan? Koska vihdoin mä koen olevani valmis yrittämään uutta suhdetta ja nimeen omaan sun kanssa. Kunhan sä lupaat et voidaan silti edetä vieläkin hitaasti, eikä muille tarvi kertoa vielä. Minna mä rakastan suan tosi tosi paljon." kuiskaan.
"Niko rakas, tottakai mä tahdon olla sun tyttöystävä virallisesti. Mutta muista että mä en halua koskaan painostaa sua mihinkään ja voidaan tietenkin edetä rauhassa ja olla kertomasta vielä muille tästä suhteessa. Niko mäkin rakastan sua todella todella paljon.", Minna kuiskaa kyyneleet silmissään. Jäämme tuijottamaan toisiamme hetkeksi aikaa herkistyneinä ja kyyneleet silmissä, kunnes painaudumme pitkään ja hellään suudelmaan ja aivan lähelle ja kiinni toisiimme. Tässä on tosi hyvä olla juuri nyt.
En tiedä kauaksikko aikaa vielä jäämme rannalle, kunnes lähdemme takaisin kotiin. Kotona meitä on vastassa erittäin kiukkuinen Rommi, joka hyökkää heti Minnan jalkaan. "Rommi ei saa!", huudahdan ja nappaan nopeasti Rommin pois Minnan kimpusta. Minnan jalasta valuu hieman verta, mutta ei Rommi ehtinyt onneksi kuin tehdä pienen naarmun hänen jalkaan, joten ei tarvitse lähteä sairaalaan. "Rommi, Minna ei oo tehnyt mitään pahaa mulle, mä en ite käskenyt sitä lopettaa. Ja mulla ois sulle kerrottavaa, Minna on nimenomaan auttanut mua paljon ja aivan ihana ihminen. Ja itseasiassa Minna on nykyään mun tyttöystävä, eli se on sun äitipuoli tavallaan, koska mä oon sun isi. Ja Rommi, isi rakastaa sua edelleen tosi paljon, mut älä tee Minnalle enään mitään.", puhelen Rommille.
Olen aivan varma, että hän ymmärsi mitä selitin. Sillä kun lopetin Rommin rapsuttelua ja laskin hänet sylistäni takaisin maahan, hän alkoi heti kiehnätä Minnan jaloissa. Ja kun Minna kyykistyi silittämään Rommia, hän alkoi nuolla Minna sormia. Voi Rommi rakas. Kaapaan Minnan halaukseen ja painan suukon hänen huulilleen, jonka jälkeen Minna käy puhdistamassa haavansa ja laittaa siihen suojaksi tietysti muumilaastarin. Sen jälkeen lähdemme yhdessä valmistamaan meille iltapalaa ja kuuntelemaan musiikkia. Rakastan Minnaa niin paljon, hän on uskomaton ihminen. Mutta rakastan mä edelleen tietysti Joonastakin ja Rommiakin. Tunnen vielä kuinka joku lämmin tuulahdus menee ohitseni. Voi Joonas rakastan mä suakin edelleen.
__________
Sanoja: 602
❤️
ESTÁS LEYENDO
My Guardian Angel ❤🥀 || JIKO
FanficNiko on ajautunut syvempiin vesiin, menetettyään Joonaksen elämästään. Mikään ei tunnu enää miltään ja missään ei tunnu olevan mitään järkeä enää. Voiko Joonas auttaa Nikoa vielä jollain tavalla? Muuttuvatko asiat vielä paremmiksi? Mitä tapahtuu kun...