My Guardian Angel ❤🥀 || JIKO

Luku 8

~Joonas~

Istun taas jo tutuksi tulleella tarkkailu paikallani ja seurailen Nikon touhuja. Silmistäni valuu vuolaasti kyyneliä, koska olen todella surullinen. Kävin eilen vihdoin hyvästelemässä Nikon ja bändin kunnolla ja ne käynnit ottivat minuakin koville, kun en voinut jäädä sinne kauemmaksi aikaa. En kestä nähdä kuinka surullisia he ovat, varsinkaan Niko. Onneksi hänellä on edes Rommi, bändi ja perhe tukenaan.

Tiedän, että tämä on Nikolle erittäin raskasta ja olen hänestä todella huolissaan. Hän nimittäin menetti jo ennen minua syövälle kaksi todella läheistä sukulaistaan ja oli vaipua niiden takia pohjalle todella syviin vesiin, mutta sain onneksi hänet pidettyä pinnalla ja kiinni elämässä. Nyt Niko on menossa taas hyvää tahtia pohjalle, jota en halua nähdä enään. Hänellä kun on vielä elämää jäljellä. Jätkät eivät edes tiedä näistä Nikon aiemmista rankoista kokemuksista ja sukulaisten kuolemista, koska hän ei ole koskaan halunnut kertoa niistä heille. Toivoisin, että hän olisi kertonut, jotta jätkillä olisi enemmän ymmärrystä ja taitoa auttaa ja tukea häntä oikealla tavalla tässä tilanteessa.

Uppoan ajatuksiini, mutta havahdun niistä kun hoksaan Tommin menevän Nikon perässä vessaan, johon Niko oli taas mennyt viiltelemään. Nyt Niko kyllä jää ainakin hänelle kiinni, joka on ihan hyvä asia. Tommi osaa kyllä toivon mukaan olla tukena ja rauhallisena tilanteessa, eikä aiheuta Nikolle lisää epämiellyttävää ja ahdistavaa oloa esim. olemalla asiasta vihainen hänelle tai kyselemällä heti kauheasti kysymyksiä aiheeseen liittyen.

Uppoan taas omiin ajatuksiini ja tällä kertaa havahdun siihen, kun huomaan Tommin istuvan Nikon kanssa sohvalla rauhassa ja juttelevan jostakin. Hetken kuluttua Tommi lähtee pöydällä olevien ruokien kanssa keittiöön ja pian hän saapuu takaisin smoothieiden kanssa. Hän saa Nikonkin onneksi juomaan sitä. Hyvä Tommi, just noin sä autat Nikoa parhaiten. Ole läsnä, lähellä ja tukena, mutta älä missään tapauksessa pakota häntä mihinkään.

Hoksaan vasta nyt, että Nikolla on tällä hetkellä Tommin huppari yllänsä. Ai niin Tommihan vei sakset ja Nikon hupparin johonkin pois aiemmin. Ihana Tommi, kun auttaa ja lainaa vaatteita Nikolle. Nikon oma hupparihan oli varmaan viiltelystä ihan veressä ja veikkaan ettei hän halunnut muiden bändiläisten tietävän asiasta, joten Tommi auttoi ja lainasi hänelle omaa huppariaan. Tommi on kyllä niin ihana ystävä.

Jonkun ajan päästä Tommi nappaa Nikon matkaansa ja lähtee viemään hänet kotiin nukkumaan. Niko kyllä vaikuttaa todella väsyneeltä ja ilmeisesti Tommi on jäämässä ihan yökylään Nikolle, jotta voi varmistaa, ettei hän tee mitään tyhmää yksin ja nukkuu oikeasti.

—

Säpsähdän omista ajatuksistani kokonaan pois ja käännyn heti ympäri, kun tunnen kosketuksen olkapäälläni. Edessäni seisoo Nikon pikkusisko ja heti kyyneleiset kasvoni nähtyään hän pyyhkii kyyneleeni pois ja sanoo "Joonas. Hei, onko sulla kaikki hyvin?" "En mä tiedä. Joo ja ei.", vastaan. "Haluutko kertoa enemmän?", Nella kysyy.

"No oon onnellinen, et pääsin pois niistä kamalista kivuista ja kaikesta muusta stressistä ja tuskasta mitä tuolla koin ajoittain, mutta samalla se tuntuu tosi pahalta. Musta tuntuu tosi pahalta Nikon takia, koska se on kokenut jo niin kovia. Oon huolissani siitä ja pelkään pahinta. Se menee koko ajan vain huonompaan suuntaan, jota en halua, koska sillä on vielä paljon nähtävää ja koettavaa tuolla. Ja silloin kun sinä ja myöhemmin teidän mummo kuoli syöpään. Minä ja teidän perhe oli ainoat, jotka tiesi asiasta ja piti Nikon vielä täällä. Jätkät ei vieläkään edes tiedä sinusta mitään, koska Niko ei oo pystynyt, eikä halunnut kertoa niille.

Haluan auttaa ja suojella Nikoa ja keksiä keinon pitää hänet vielä kiinni elämässä, mutta en tiedä miten sen teen. Sinun ja Ailin kuolemat oli Nikolle tosi kova pala ja hänen nuoruuskaan ei ollut mikään helpoin kiusaamisen takia. Nyt vielä minäkin kuolin typerään aivokasvaimeen. En tiedä mitä voin tehdä, että Niko näkisi vielä kunnolla paremmat päivät ja ne elämän hyvätkin puolet.", purkaudun Nellalle.

Nella vetää minut tiukkaan halaukseensa ja kuiskaa; "Mä ymmärrän sua ja sun tunteita ja ajatuksia tosi tosi hyvin, mutta muista, että nyt Nikolla on bändi, Rommi ja perhe tukenaan. Toki mäkin oon huolissani Nikosta, mutta kyllä sä keksit keinon pitää sen vielä kiinni elämässä. Mäkin lupaan auttaa sua siinä hommassa parhaani mukaan, mutta muista silti, että sun päätehtävä täällä on toimia Nikon suojelusenkelinä. Mun päätehtävä taas on toimia suojelusenkelinä äidilleni.", Nella sanoo, johon vain nyökkään.

__________

Sanoja: 668

En nyt tiiä tykkäänkö ite tästä luvusta vai oliko tää vaan aika sekava ja itseään toistava luku. Mutta ihansama luku se silti on.