Luukku 1

278 24 18
                                    

(Joleksi)

~Aleksi~

Liukastelen pimeällä kujalla kotiani kohti, vain tähdet ja kuu kimmeltävät taivaalla. En asu aivan keskustassa ja on yllättävän pimeääkin, eivätkä katuvalot näytä tällä hetkellä toimivan. Pimeä on varsinkin nyt, kun lumet eivät vielä ole edes sataneet tai ainakaan niin, että olisivat jääneet maahan pysyvästi. Saisivat kyllä sataa, koska vihaan näitä loskakelejä ja jäisiä teitä, sekä sitä että täällä ei näe mitään. Jos lumet sataisivat, olisi paljon valoisampaa. Lumi kimmeltää ja valaisee aina muuten niin pimeää maisemaa hyvin. Pakkanen pistelee sormissa, varpaissa ja kasvoillani, joten kiedon isoa kaulahuivia paremmin kaulani suojaksi ja vedän hupun päähäni. Jos ne edes hieman auttaisivat sietämään tätä kylmää, joka yrittää aina tunkea pienistäkin raoista vaatteideni alle.

Rilla alkaa haukkua, ilmeisesti näkee jotain hämärässä. Onneksi olemme pian perillä, haluan lämpimään. Pois täältä pimeästä. Käännyn mutkan takaa ja edessäni alkaa näkyä kodin kutsuvat valot. Pian pääsemme perille ja astelen portaita, pudistellen Rillasta ja kengistäni suurimmat lumet pois. Sen jälkeen avaan oven ja astun sisälle lämpimään. Heti ovella minua tulee vastaan Joel, joka painaa lämpimän suukon kylmille huulilleni ja alkaa sen jälkeen riisua Rillan tumppuja ja takkia pois. Minä alan riisua omia vaatteitani, joka on hivenen vaikeaa. Olen nimittäin niin jäässä, että vain tärisen. Olin tyhmä, enkä laittanut edes ulkohousja jalkaani. Pakkanen yllätti ja olikin kylmempää kuin kuvittelin.

Joel saa Rillan riisuttua ja koira juoksee heti juomaan. Joel taas tulee luokseni ja auttaa minua riisumaan. Sormenikin ovat aivan kohmeisen tuntuiset. Joel työntää minut hämärään olohuoneeseen, jossa vain kynttilät tuovat valoa, takkatulen lisäksi. Takkatuli lämmittää mukavasti ja jään takan eteen seisomaan, Rillakin löytää paikan läheltä takkaa taljan päältä. Joel häviää jonnekkin, mutta palaa pian takaisin kahden elämääkin suuremman kaakaokupin kanssa. Lämminkaakao maistuu kyllä talvisin ja etenkin kun Joel on tunkenut siihen ainakin vaahtokarkkeja ja karkkikepin sekaan. Joel kaivaa jostain myös konvehtirasian ja laskee senkin sohvapöydälle ja laittaa jonkun jouluelokuvan Netflixistä valmiiksi.

Sen jälkeen hän palaa luokseni ja vetää minut mukanaan sohvalle. Istun hänen viereen ja Joel vetää minut kainaloonsa. Hän ottaa sohvan selkänojalta paksun lämpimän viltin ja kietoo sen ympärillemme. Sen jälkeen hän ojentaa kaakaokupin käsiini, se lämmittää ihanasti ja laittaa elokuvan pyörimään. Joel alkaa myös syöttää minulle konvehteja ja kaivoi hän jostain piparinkin. Kun kaakaot on saatu juotua, kaadan Joelin sohvalle makaamaan ja asetun hänen päälleen. Katselen hänen silmiään hetken hiljaa, kunnes painan huulet hänen huulilleen ja suutelemme. Elokuva jää pyörimään taustalle, kun minä vedän viltin takaisin päällemme ja Joel kiertää lämpimät kätensä ympärilleni ja alkaa silitellä selkääni.

Silmäni alkavat painua väkisin kiinni ja pääni laskeutuu Joelin rintakehälle. Joel alkaa hyräillä hiljaa jotain joululaulua, minun lipuessa pikkuhiljaa syvemmälle unien maailmaan ja lopulta nukahdan siihen Joelin lämpimään syliin. Unen läpi tunnen vielä kuinka Joel painaa suukon otsalleni ja kuiskaa "Hyviä unia rakas." Hymyilen vielä unissani Joelille, jonka jälkeen nukahdan kunnolla ja näen unta ensilumen satamisesta. Toiveajattelua ehkä, mutta pidetään sormet ristissä ja toivotaan että tämä oli enneuni ja aamulla maa on jo valkeanaan lumesta. Sitä minä todella toivon tällä hetkellä.

__________

Sanoja: 481

Hyvää joulukuun alkua kaikille, tästä se taas alkaa. Mun joulukalenteri, vuosimallia 2023. Toivottavasti viihdytte lukujen parissa <3

Aloitetaan tää tämmösellä söpöilyllä, by Aleksi, Joel ja Rilla. ❤️

Seuraavassa sit hypätäänkin jo synkempiin vesiin...

Ps. Kertokaas toiveita aikataulusta? Mihin aikaan haluaisitte aina uuden luukun? <3

Joulukalenteri (2023) &lt;3Where stories live. Discover now