Joulukalenteri (2023) <3

Luukku 15

(Oleksi & Jiko)

~Olli~

Herään aamulla ja käännän katseeni kainalossani tuhisevaan Aleksiin. Tai siis peittomyttyyn, jonka alta ei paljon Aleksia itsessään näy. Tuo mies oli yöllä todella levoton ja yski tosi paljon. Vaikka mies on paksun peiton alla ja kainalossani, sekä Rilla toisella puolellaan nukkumassa, hän vain tärisee ja hänen iho näyttää kalpealta. Kokeilen kämmenelläni hänen otsaansa ja se tuntuu polttavalta kättäni vasten. Nousen varovasti ylös, etten herätä toista ja menen hakemaan kuumemittarin. Palaan huoneeseen ja raotan hieman peiton kulmaa, jotta saan mittarin miehen kainaloon. Hetken päästä se piippaa ja näyttää 39,3 °c kuumetta. Suuntaan alas hakemaan vesipullon ja särkylääkettä ja palaan Aleksin luokse ylös. Vaikka tekee pahaa niin herättelen miestä, joka säpsähtääkin pian hereille.

"Anteeksi rakas, mun oli pakko herättää sut. Sä  olit niin kalpea ja tärisit niin paljon, et päätin mitata sun kuumeen ja se oli yli 39°c jo. Joten rakas, voisitko sä käydä sen verran istumassa et saat juotua ja otettua tän lääkkeen?", selitän. Aleksi nyökkää, jonka jälkeen autan tuon todella kipeän näköisen miehen pystyyn. "Sattuu joka paikkaan, mut etenkin päähän ja on tosi kylmä.", Aleksi sopertaa voipuneena. "Mä uskon sen, sulla on tosi korkee kuume rakas.", totean ja säikähdän kun Aleksi aivastaa isoon ääneen. "Terveydeksi.", totean ja ojennan Aleksille yöpöydän laatikosta nessun, johon hän voi niistää nenänsä, joka vaikuttaa vuotavan myös. Hetken päästä Aleksi asettuukin jo takaisin makuulleen ja peittelen hänet huolella. Silittelen hänen selkää, kunnes olen varma et mies on unesssa ja hiippailen Rilla perässäni alakertaan. Ruokin Rillan ja menen käyttämään hänet lenkillä, sekä pidän tässä vaiheessa itsestäni huolta myös. Laitan myös bändiryhmään viesti, että Ale on kipeenä, eikä päästä tänään studiolle äänityksiin valitettavasti.

Aamuhommien jälkeen alan kuulla makuuhuoneesta yskimistä ja suuntaan tieni sinne heti. Aleksi on noussut istumaan ja yskii isoon ääneen. Vaikuttaa siltä että hän yökkää kohta limaa, joten annan hänelle varalta mukanani tuomani ämpärin, jottei sänky sotkeennu. Aleksi niiskuttaa ja näyttää myös, että hengittäminen on hivenen haastavaa. Mies vaikuttaa hikisellä ja kipeältä ja näyttä todella väsyneeltä. "Olli, mulla on huono-olo.", Aleksi sopertaa. "Voi rakas, voinko mä jotenkin helpottaa sun oloa?", kysyn. "Voitko sä tulla mun viereen ja pitää mua vaan kainalossa?", Aleksi kysyy hiljaa. "Toki, mut eka sun pitäs syödä vähän jotain, vaikka ootkin kipee.", kerron. "Okei, vaikkei mieli teekkään.", Aleksi vastaa.

Käyn alhaalla lämmittämässä eilistä kasvissosekeittoa, koska on jo ruoka-aika ja menen takaisin ylös. Syön itse samalla, kun syötän Aleksia. Mies vapisee ja on aivan heikko, joten ei pysty itse syömään. Annan miehelle myös juotavaa, kunnes saamme syötyä. Siirrän astiat sivuun ja käperryn Aleksin viereen peiton alle, vetäen miehen kainalooni ja alan silitellä häntä. Pian hän tuhiseekin kainalossani, enkä raaski enää liikkua. Saan kuitenkin jollain ilveellä Aleksia herättämättä yöpöydältä kaukosäätimen, jotta voin katsella jotain sarjaa tässä samalla, kun toinen nukkuu suloisesti kainalossani.

-----

~Niko~

Olen valmistamassa aamupalaa, kun kuulen makuuhuoneesta käheän äänen kutsuvan minua luokseen. Menen makuuhuoneeseen jossa kohtaan surkean näyn. Joonas on oksentanut päälleen ja tärisee sängyssä erittäin kalpean ja huonovointisen oloisena, kunnes oksentaakin tällä kertaa lattialle. "Sattuu, mä en pääse yksin ylös.", Joonas sopertaa käheällä äänellä. "Mä autan, rakas ei mitään hätää.", sanon, kun näen Joonaksen melkein itkevän. "M-m-mut si-sit sä tu-uut sa-a-airaaksi i-itekki.", Joonas sopertaa. "Me eletään rakas niin tiivisti yhdessä, että ei oo mitään väliä. Jos tuun kipeeksi, niin sit tuun. Sitäpaitsi jos mä tartunnan oon saanut, niin oon saanut sen varmasti jo ennen kun sun oireet nyt yöllä on edes alkanut.", totean ja menen Joonaksen luokse, kun hän vain nyökkää minulle aivan voimattomana.

Nostan miehen syliini, koska hän on niin heikossa hapessa ja kannan pesuhuoneeseen, jossa Joonas oksentaa, tällä kertaa sentään vessanpönttöön. Autan Joonasta käymään suihkussa, sillä mies on oksennuksessa ja kaikella rakkaudella haisee sen takia erittäin pahalta. Suihkun jälkeen vien Joonaksen sohvalle ja annan hänelle ämpärin, jos laatta taas lentää. Käyn nopeasti vaihtamassa sänkyyn puhtaat lakanat ja laitan vanhat pyykkiin, ettei oksennus jää haisemaan kauaksi aikaa pesuhuoneeseen. Siivoan myös lattialle menneen oksennuksen, jonka jälkeen pesen huolella käteni ja etsin kaapista Joonakselle puhtaat vaatteet. Kollarit, t-paidan, hupparin ja villasukat, sekä puhtaat boxerit, eli mahdollisimman lämpimät ja mukavat vaatteet.

Menen olohuoneeseen ja autan Joonakselle vaatteet päälle, jonka jälkeen haen kuumemittarin, joka näyttää 38,8°c kuumetta. Voi toista. Haen Joonakselle vettä ja lääkkeen, jonka hän nielee nopeasti. Sen jälkeen menen sohvalle istumaan ja vedän miehen jalkojeni väliin, niin että hän nojaa rintakehääni ja alan leikitellä hänen hiuksillaan ja hyräillä hiljaa, kunnes hän nukahtaa siihen ja tuhisee erittäin suloisesti. Laitan televisiosta jonkun elokuvan pyörimään ja kaivan taskustani puhelimen. Kello on jo paljon, sillä aika vierähtää nopeasti. Bändiryhmä on räjähtänyt viesteistä ja siellä ihmetellään minne me ollaan Jonskun kanssa jääty. Oleksi on näköjään kipeänä myös tai siis Aleksi, eivätkä ole menossa treeneihin.

Backstreet Boys of the metal scene

Niko: Sori etten oo aiemmin ehtinyt ilmoittaa, oli vähän hässäkkää. Joonas on kuumeessa ja oksentanut muutaman kerran tälle aamulle, nukkuu nyt mun sylissä. Ei siis mekään päästä tänään studiolle, sori.

Tommi: Hei, ei haittaa. Sairastumisille ei voi mitään, mut hyvä kuitenki ku ilmotit et ootte vielä hengissä. Paranemisia sinne molemmille kotipoppoille.

Joel: Juu, paranemisia. Terveys aina eellä, tuutte sit joskus takas töihin. Me kokeillaan Tompsan kaa saaha jotain aikaseksi ja jos ei saada, niin sit lähetään kotiin mekin.

Niko: Hyvä suunnitelma.

Olli: Miten Ale ja Joonas on molemmat yöllä tullut sairaaksi?

Niko: Hyvää huomio, en tiedä. Nehän kyl oli eilen yhdessä päivän studiolla äänittämässä ja säätämässä kahestaan sen Jonskun kitaran kanssa, ku meil oli muuta hommaa.

Olli: Totta, kohta ollaan mekin varmaan kipeinä.

Tommi: Luultavasti ootte ja niin varmaan mekin, kun tauteja taas niin paljon liikkeellä ja sen verta tiivisti ollaan toisten kaa lähes joka päivä tekemisissä.

Joel: Totta, mut hei miten ne oireilee?

Olli: Alella on ainakin korka kuume, pää- ja lihakset kipeinä, yskii ja yökkii limaa ja niiskuttaa koko ajan. Lisäksi tosi väsynyt ja voipunut ja hengitys on vaikeaa.

Niko: Korkea kuume, ääni käheänä, paikat kipeinä, oksentelua, väsynyt,  maku- ja hajuaisti mennyt ja muutenkin vaan tosi heikkona. Joonas ei pääse yksin edes ylös sängystä ja oli aamulla oksentanut sängyssä sen takia päälleen.

Tommi: Voiskohan olla korona, kun noin paljon eri oireita?

Joel: Paljon mahdollista, sitä on taas enemmän liikkeellä, tehkäähän kuulkaas testit.

Niko ja Olli: Joo.

-

Joonas heräilee sylissäni, jolloin siirrän häntä tieltä ja nousen ylös. Kaivan kaapista koronatestin ja tarkistan päivämäärän. Laitan kaiken valmiiksi ja sitten menen Joonaksen luokse, joka nuokkuu sohvalla. "Joonas.", sanon, jolloin hän havahtuu. "Niistäppä nenäs.", sanon ojentaen hänelle paperin ja hän tekee työtä käskettyä. "Nyt saattaa tuntua ikävältä, joudun tökkää sua tällä tikulla nenään. Meidän täytyy tehä sulle koronatesti, Aleksiki on muuten kipeenä.", selitän. Joonas nyökkää ja saakin pian tikun jo nenäänsä. Jonkun ajan päästä testi on valmis ja positiivinenhan se oli, niin myös Aleksilla. Eikä mene kuin muutama päivä, kun olemme jo koko konkkarokka kipeinä. Semmoinen pakko loma tähän väliin sitten...

__________

Sanoja: 1080

En tiiä miks, mut rakastan edelleen kirjottaa ja lukea sairastelulukuja.                    Toivottavasti en oo ainoo?