Joulukalenteri (2023) <3

Luukku 20

Kirjoittelen pöydän ääressä joululahja listaa, vaikkakaan en minä mitään ihmeellistä edes tarvitse. Ainoa esine minkä listaan laitan ja jota tarvitsen oikeasti on uusi puhelin. Vanha puhelimeni on nimittäin niin monta vuotta vanha jo, että se tahtoo jumittaa usein, kuvat ovat huonolaatuisia, akku kuluu sekunnissa loppuun, näyttö on aivan hajalla ja olen saanut muutamaan otteeseen siitä pienen lasinsirunkin sormeen. Sen lisäksi se on itsestään soittanut puheluita, myös 112 kerran, se ei ollut kivaa ja sen lisäksi lähettänyt viestejä väärille tyypeille, eikä äänetkään tahdo enää toimia kunnolla. Mutta se on siis ainoa toive mikä minulla esineissä on, ehkä viimeksi kunnon toivelistan olen tehnyt joskus peruskoulussa.

Eipä tätä listaa kyllä kukaan varmaan tule lukemaan, kun yksin asun ja opiskelen. Vanhempani ovat ulkomailla joulun yli lomalla, enkä voinut tällä kertaa koulun takia mennä heidän mukaansa kuten yleensä. Enkä kehtaa yksin muille sukulaisillenikaan mennä, koska emme ole heidän kanssaan niin tuttuja. Päätän kuitenkin vielä lisätä listaan pari juttua, vaikka niiden toteutuminen onkin vaikeaa. Tässäpä tulee nyt mitä listassani lukee:

"Rakas joulupukki,
tänä vuonna toivoisin;

♡ Uuden puhelimen
♡ Maailman rauhaa
♡ Jokaiselle ruokaa ja juomaa
♡ Tasavertaiset opiskelu mahdollisuudet joka maahan (lapsille etenkin)
♡ Jonkun kulkemaan rinnallani tätä matkaa

♡: Kuura "

Piirrän listaan vielä muutaman söpön jouluisen kuvan, taittelen kirjeen ja laitan sen punaiseen kirjekuoreen. Lisään siihen tekstin Joulupukille ja muutaman tarran ja vien sen ulos ikkunalaudalle. Siitä se joskus joko lentää tuulen mukana jonnekkin tai vaikka tonttu käy sen nappaamassa mukanaan. Eli varmaankin tuuli.

---

Herään yöllä kun kuulen ikkunan luota kummallista kolinaa. Mitä hemmettiä. Nousen ylös ja kurkistan verhonraosta, jolloin näen tontuksi pukeutuneen tyypin ikkunalautani alla. Hän näyttää siltä että on juuri avannut ja lukenut kirjeeni, voi helvetti. Sen ei pitänyt oikeasti olla kuin vain minun silmilleni. Koputan ikkunaan, jolloin "tonttu" säpsähtää ja nostaa katseensa minuun. Kohtaan upeat siniset silmät, jotka heijastavat montaa eri sinisen sävyä. Nopeasti kuitenkin käännän katseeni pois, mutta ihmettelen miksi "tonttu" ei liiku mihinkään suuntaan. Hehän eivät saisi jäädä kiinni. Pian tonttu kuitenkin liikahtaa ja säikähdän kun kuulen ovikelloni soivan. Katson kelloa, joka näyttää olevan 01.30. Päätän raottaa ovea ja näen siellä nuo samat upeat siniset silmät omaavan "tontun".

Päästän hänet hämmentyneenä sisälle. "Hei.", kuiskaan hiljaa tuijottaen hämmentyneenä tuon tyypin silmiä. "Hei, anteeksi kun tungen näin vain sisälle. Mutta mä olen aivan jäässä ja pelkään etten pääse kotiini saakka tässä kunnossa. Mun kyyti joutu lähtemään sairaalaan nimittäin. Tää voi olla outoa, mut sä oot ainoa jolta voin pyytää apua, saanko jäädä lämmittelemään edes hetkeksi?", tonttu pyytää. "Joo, mut sit sun pitää kertoa susta jotain. En yleensä päästä tuntemattomia sisälle.", totean.

"Okei, no mä olen Havu. Oon tämmönen nuori 20v tyyppi tästä ihan lähellä ja työskentelen päiväkodissa.", tyyppi kertoo minulle."Okei, no mä oon ite Kuura ja oon 19v. Mä opiskelen tällä hetkellä yliopistossa.", kerron. "Asutko sä yksin, ainakin niin tosta sun kirjeestä vois päätellä?", Havu kysyy kiinnostuneena. "Joo, asun yksin. Porukat on ulkomailla monen kuukauden lomalla ja muita ihmisiä mulla ei lähellä ole. Kumppani ois kyllä aivan ihanaa omistaa.", totean hiljaa. "Okei, mä asun vielä mun porukoilla, mutta haaveilen kans kumppanista, koska oishan se nyt ihanaa jakaa elämä jonkun kanssa.", Havu toteaa.

"Maistuisko kaakao ja joku pieni purtava, kuten leipä, pipari tai joulutortut, koska niitä mulla löytyy kaapista?", ehdotan. "Kuulostaa kyl hyvältä.", Havu toteaa. "Okei, tuus sit tänne.", ohjaan Havun peremmälle ja alan valmistamaan meille lämmintä kaakaota. Nostan pöytään myös muut lupaamani asiat ja näyttää Havulle maistuvan ruoka. On ilmeisesti siis hyvää. Kun olemme syöneet kerron Havulle että olen todella väsynyt ja haluan takaisin nukkumaan, mutta hän saa kyllä jäädä yötä, jos siltä tuntuu.

Havu toteaa jäävänsä yötä, joten teen hänelle nopeasti pedin olohuoneen sohvalle ja menen itse sänkyyni nukkumaan. Herään uudestaan, kun kuulen huoneeni oven raottuvan ja Havu kysyy voiko tulla viereeni. Annan hänelle luvan, koska hän näyttää siltä että on itkenyt. Havu tulee sänkyyni ja kääriytyy peiton sisään. En viitsi kysyä mitään, mutta päätän vetää hänet kainalooni. Silloin tunnen hänen itkevän vasten itseäni ja annan hänen tehdä niin. Jossain vaiheessa hän rauhoittuu ja kuiskaa "Kiitos." En vastaa mitään, mutta hymyilen ja silittelen häntä, kunnes hän nukahtaa ja nukahdan itsekkin. Vaikkakin tunnen olevani ihan punainen ja tunnen myös kuinka vatsassani leijailee iso parvi perhosia. Olen tainnut jo nyt ihastua tuohon tyyppiin kainalossani.

-

Herään aamulla, kun joku liikkuu päälläni. Avaan silmäni ja näen Havun tuijottavan minua. Hän myös makaa päälläni saman peiton alla ja minun tiukassa halauksessa. Mites me tälleen ollaan päädytty? En tiedä, mutta ei se kyllä mua haittaakaan. Tuijotan Havun silmiä lumoutuneena ja tunnen katseeni harhailevan hänen huulilleen. Havu ilmeisesti huomaa sen, koska hänen sormi päätyy hivelemään huuliani ja lopulta hän painaa huulensa huulilleni ja suutelee minua, minun vastatessa suudelmaan.

Huulemme alkavat liikkua ja etsiä yhteistä rytmiä, joka löytyykin nopeasti. Suudelma tuntuu uskomattoman hyvältä ja tunnen kuinka olen taas aivan punainen, mutta jollain tavalla kehoni rentoutuu suudelmassa. Erkanemme suudelmasta ja kuiskaan "Havu, mä en tiiä mitä sä oot tehnyt mulle, muta mä oon tainnut ihastua suhun jo nyt.", kuiskaan. "Mulla on Kuura kuule aivan sama fiilis.", Havu kuiskaa ja suutelemme uudestaan.

Suudelmien jälkeen menemme aamuhommiin. Onneksi Havu ei vielä ainakaan ole halunnut lähteä luotani, koska en halua että hän lähtee täältä. Kun olemme tehneet aamuhommat, jää Havu istumaan sohvalle ja itse menen käymään suihkussa. Suihkun jälkeen kiedon pyyhkeen ympärilleni ja lähden kävelemään huoneeseeni. Näen kuitenkin miten Havu katsoo minua sohvalta ja tunnen punastuvani. Päätän muuttaa suuntaani ja menenkin olohuoneeseen istumaan Havun viereen, joka on nyt itsekkin punastunut.

"Mä näin miten sä katoit mua, haluaisitko sä kokeilla mun kanssa sitä?", kysyn hiljaa. "Ai seksiä?", Havu kysyy varovasti. "Niin?", kuiskaan. "Joo, mut en oo koskaan ennen ollut kenekään kaa sillain.", Havu toteaa. "En mäkään, joten voidaan opetella yhdessä.", kuiskaan. "Okei.", Havu vastaa ja vetää minut syliinsä. Painaudumme toistemme huulille ja Havu nostaa minut syliinsä ja kantaa makuuhuonseeseni.

!Tw! SMUT!

(Ja taas mennään, ei ollut kyl alunperin tarkotus...😅)

Päätän ottaa ohjat käsiini ja pudotan pyyhkeen maahan. Sen jälkeen työnnän Havun sängylle ja alan riisua hänen vaatteitaan hitaasti. Kun vaatteet löytyvät kasasta lattialta, asetun sängylle Havun ylle ja alan suudella ja hivellä hänen kehoaan, Havun huokaillessa pienesti. "Oothan sä varma tästä?", kysyn. "Joo, kunhan lupaat olla hellä.", Havu sanoo. Nyökkään hänelle ja kaivan yöpöydän laatikosta liukkaria, jota puristan sormilleni.

Työnnän varovasti yhden sormen Havun sisälle, suudellen häntä samalla. Havu ähkäisee, joten anna hänen hetken aikaa totutella tunteeseen, kunnes alan liikuttaa sormeani hitaasti hänen sisällään. Nopeasti toinenkin sormeni päätyy Havun sisälle ja jossain vaiheessa vielä kolmaskin. Sormitan Havua pitkään ja hartaasti ja jossain vaiheessa lisään kielenikin peliin nuolemaan häntä vähän joka puolelta. Minulla sattuu myös olemaan laatikossa vibra. Levitän siihen liukkaria ja työnnän varovasti hänen sisäänsä, käynnistäen sen. Havu huokailee isosti.

Jossain vaiheessa Havu alkaa huutaa isoon ääneen nimeäni ja laukeaa. Sen jälkeen vaihdamme osia ja nautin täysin siemauksin hänen käsittelyssään. Huuto ja huokailu on melkoinen, kunnes laukean. Lösähdämme sängylle tasaamaan hengityksiämme ja taidamme jopa nukahtaa siihen lopulta. Jospa tämä juttumme jatkuu pidemmälle...

__________

Sanoja:1125

Mitäs seuraavaksi sit?