Joulukalenteri (2023) <3

Luukku 8

Aava istuskeli tiskin takana ja tuijotteli ikkunasta ulos. Ulkona satoi lunta ja maa oli valkeanaan. Näyteikkunassa olevat jouluvalot ja joulukoristeet näyttivät kauniilta valkoinen maisema taustallaan. Aava oli taas ollut koko päivän töissä, sillä hän kulki isoäitinsä jalanjäljissä. Oli aina kulkenut, pienestä pitäen. Aava oli aina viihtynyt kaupan tiloissa ja nauttinut asiakkaiden kanssa juttelusta. Hän oli myös rakastunut leipomiseen ja siitä oli lopulta tullut hänelle suuri intohimo, jota hän halusi toteuttaa. Valitettavasti mummo oli joku aika sitten mennyt huonoonkuntoon ja joutunut sairaalasta suoraan vanhainkotiin.

Aava kävi jokapäivä mummoaan tervehtimässä ja vei hänelle leivonnaisia kaupasta. Niin, Aava oli nyt ottanut ohjat käsiinsä ja pyöritti kahvilaa, vaikka ei ollut vielä edes 20 vuotta. Lukio hänellä on pohjalla käytynä. Asiakkaat kehuivat aina Aavan leivoksia maailman parhaiksi ja kuulemma Aava itse oli todella mukava ja ystävällinen ihminen, jonka kaupan joka ikinen paikkakunnalla asuva tiesi.

Aava asui pienessä kylässä, jossa lähes jokainen tiesi toisensa ja hänen leivokset olivat hyvin suosittuja. Kylässä tuskin oli ketään, joka ei olisi maistanut jotain hänen tekeleitään joskus elämänsä aikana. Kahvilasta saa makeita ja suolaisia kakkuja ja piirakoita, munkkeja, pullia, viinereitä, erilaisia keksejä ja leivoksia, leipiä, karjalanpiirakoita, pasteijoita ja kaikenlaista muuta hyvää.

Hän rakasti leipoa ja viihtyi asiakkaiden seurassa. Se näkyi myös siinä, miten hän palveli muita ja kuinka hyviä hänen leivokset olivat joka ikinen kerta. Vaikka työmäärä ja vaiva niiden eteen oli suurta, eikä palkka mitään parasta luokkaa, hän rakasti työtään. Se tuntui ajottain enemmän jopa harrastukselta, kuin työltä. Tällä hetkellä hän siivosi kahvilaansa ja pakkaili vielä viimeisiä leivoksia paketteihin, sillä ne oltiin pian tulossa hakemaan ja koska kohta myymälä sulkeutuu tältä päivältä. Aava lähtee töiden jälkeen kotiinsa, jossa on jo iso joulusiivous tehty valmiiksi aiemmin.

Aava hyppelehtii innoissaan kotiaan kohti, sillä hänen luokseen pitäisi olla tänään tulossa maailman paras jouluvieras, jonka näkemistä hän odottaa jo innoissaan. Pian hän pääseekin kotiin, johon sytyttää kynttilöitä luomaan jouluista tunnelmaa ja laittaa joululaulut soimaan puuhailujensa taustalle.

-

Aava istahtaa ikkunalaudalleen ja tuijottaa ulos, vierastaan dottaen. Ulkona on todella kauniin näköistä, mutta kauhean kylmä myös. Pakkanen on varmasti ainakin -20 °c ja siihen päälle vielä kylmä viima jäädyttää ilmaa lisää. Hetken päästä oveen jo koputetaan ja innoissaan hän menee ovelle. Hän pettyy ensin, kun oven takana seisookin köyhä nainen, jonka sylissä on pieni kylmissään oleva heiveroinen lapsi. Myös nainen näyttä olevan aivan jäässä, joten Aava pyytää heidät kanssaan hetkeksi odottamaan vierastaan ja lämmittelemään. Hän antaa rouvalle viltin ja toiseen vilttiin käärii pienen lapsen lämpimään. Eihän heitä nyt ulos palelemaan voinut jättää, varsinkaan lapsiraukkaa, joka on aivan pieni vielä. Rouva kiittää Aavaa ja vaikuttaa silmin nähdenkin kiitolliselta ja onnelliselta. Kaikilla ei ole tasaväkiset elinolot, sen saa Aava huomata ja tulee onnelliseksi, kun pystyi kuitenkin tarjoamaan heille apuaan.

-

Vieläkään vierasta ei kuulu, vaikka aika vierähtää eteenpäin reilusti. Ikkunasta näkyy vaan luminen ja pitkä synkkä polku, joka mutkittelee metsän siimekseen. Vain tähdet ja kuu tuikkivat taivaalla valaisten tietä. Ovelle saapuu seuraavaksi köyhä mies, joka pyytää leipurilta vain jotain pientä syötävää. Hän kun on yksin ja nälissään näin joulun alla. Aava kertoo hänellekin odottavansa vierasta ja pyytää miehen kanssaan syömään. Hän on valmistanut lämmintä kanakeittoa ja nyt he syövät sitä köyhän miehen kanssa tyytyväisinä yhdessä, sillä onhan se nyt herkullista. Mies kiittää ruoasta ja Aava antaa hänelle mukaan vielä kassin, jossa on syötävää ja juotavaa.

-

Ilta pimenee pimenemistään, eikä vierasta vain ala kuulumaan. Huijasiko hän Aavaa, joka alkaa olla jo todella surullinen. Aava alkaa siivoamaan astioita ja ruokaa pois pöydästä ja havahtuu vielä kun juoppo naapuri koputtaa oveen. Hän on kuulemma unohtanut avaimensa taas kerran. Aava päästää hänet  sisälle ja levittää hänelle lattialle patjan sängyksi. Juoppo päätyy ensin vessaan oksentamaan ja Aava hakee sängyn viereen ämpärin ja lääkkeen. Nopeasti juoppo palaa Aavan luokse, kaivautuu peiton alle patjalle ja sammuu tai nukahtaa siihen. Myös Aava alkaa valmistautua nukkumaan menoon.

-

Yöllä Aava näkee unta, jossa sanoo vieralleen "Et sitten tullutkaan." Vieras kuitenkin kertoo hänelle "Minä en pettänyt lupaustani, vaan kävin kyllä sun luonasi. Olin luonasi jopa kolme kertaa tänään, eri muodoissa vain. Joten hyvää joulua siis. Ja suuri kiitos sydämestäni, sinun sydän on puhdasta kultaa. Kuka vaan ei olis päästänyt köyhää äitiä lapsen kanssa, köyhää miestä tai juoppoa luokseen ja auttanut heitä. Mutta sinä teit niin, olet todella hyväsydäminen ihminen. Kiitos."

__________

Sanoja: 689

Mikä on tarinan opetus? <3

Tähän idea on saatu Samuli Edelmannin kappaleesta Suutari ja vieras. Aika surullinen kappale toisaalta. ❤️‍🩹