Vesipisarat välillämme

21. Varastit mun ajatukset

Ella

Jouluaatto. Mun huoneen ikkunassa on valotähti joka tuo tunnelmaa.

Nousen sängystä ja puen päälleni. Kipitän hiljaa portaita pitkin alakertaan.

Kaiteeseenkin me kiinnitettiin Allun kans jouluvaloja. Joulussa tunnelmallisuus on mun mielestä tärkeintä.

Keittiöki on hämärä mutta kivalla tavalla. Mä nappaan pöydältä korista mandariinin ja kuorin sen.

Ulkona on vielä pimeetä mutta me sovittii Emilin kans et nähää aikasin aamulla. Kello on vasta seitsemän mut mä olen jo jalkeilla.

Meen eteiseen ja laitan kengät mun jalkaani. Vedän myös takin mun päälleni ennen ku astun viileään pakkasilmaan.

Lunta on satanu yöllä taas lisää ja koitan selvitä meidän pihatien mun vanseilla. Kuka muka jaksaa ettiä talvikenkiää esille jos on tarpeeks hyvät kesäkengät.

Kaivan taskustani esiin tupakka-askin. On tääki melkei tyhjä jo. Sytytän tupakan ja tungen askin takasin taskuun. Puhallan savua pimeään talviaamuun.

Kävelen kävelytietä pitkin rantaa päin. Emilin koti on siel päin. Kohta mä nään hänet kävelemäs mua vastaan katuvalojen valaisemalla kadulla.

Kiihdytän vauhtiani ja lopulta juoksen hänen luo. Kiedon mun käteni hänen ympärille ja painaudun häntä vasten. Emil laittaa omat kätensä mun selälle.

"Jos mä saisin päättää, ni me ei liikuttas tästä mihinkää koskaa."

"Varastit mun ajatukset." Emil vastaa mulle. Mua rupee hymyilyttää ja tiukennan mun otetta hänen ympärillä.

***

Äiti sytyttää kynttilöitä keittiössä. Olohuoneessaki on lipaston päällä kynttilöitä joita mä sytytin.

Meillä on vaa tekokuusi olohuoneessa keskellä ikkunan edessä. Oikee kuusi vaan varistelis sen neulaset lattialle.

Nousen sohvalta ja meen auttamaan äitiä keittiössä.

***

Illemmalla me istutaan sohvalla kolmestaan ja katotaan joululeffoja. Tietenki syyään kans suklaakonvehteja ja pipareita.

***

Herään aamuyöllä ja tajuan että mulla on kauhea jano. Nousen ylös ja lähden alakertaan.

Miks mä en koskaa muista raahata mun huoneesee juomapulloa.

Laahustan portaita alas hitaasti ja matelen keittiöön. Otan lasin kaapista ja täytän sen jääkylmällä vedellä.

Lähden sit takasin yläkertaan. Nappaan mun puhelimen yöpöydältä ja käynnistän sen.

Kirkas valo valtaa mun huoneen. Milalta on tullu muutama tunti sitte snäppi. Se kysyy mennääks me huomenna johonki.

Mä vastaan sille myöntävästi koska eihän mulla mitää suunnitelmii huomiseks ollukkaa. Painun sit takasin lämpimän peiton alle ja sammutan mun puhelimen ku laitan sen takasin pöydälle.

***

"Pidä kivaa." Äiti huikkaa mulle oviaukosta ku laitan mun kenkiäni eteisessä. "Tietenki." Vastaan ja avaan etuoven. "Moikka!" Huudan vielä ennen ku astun ulos.

Meen bussilla koska Allu ei suostunu viemää. Kuulemma oli väsyny. Kipitän bussipysäkille ja seison siinä vähän aikaa kunnes bussi saapuu.

Astun ulos bussista ja lähden kohti kauppoja. Me sovittii et nähää sen kivan kahvilan eessä. Siina onki jo siel.

Kiihdytän mun vauhtiani ja oon pian siinä. "Moro." "Moi." Se vastaa mulle iloisesti.

"Mites Onnin kaa?" Kysyn virnistäen. Siina alkaa hymyillä ja vastaa: "Tosi hyvi. Mites itelläs sen Emilin kaa?" "Hyvin kans." Mä hymyilen.

Me molemmat vaa hymyillään ja ollaan ajatuksissaan kunnes Mila tulee ja palauttaa meidät tähän maailmaan. "Mitäs ne näi onnellisina aattelee?" "Poikia vaa." Siina vastaa.

"Tietenki, eihä teillä muuta ajateltavaa olekkaa nykyää." Mila naurahtaa. Jenniki saapuu kohta ja me mennää sisää kahvilaan.

"Mitä te otatte?" "Hm, mä en tiiä viel." Mä vastaan ja katselen ulos lumista maisemaa.

Iltapäivä kuluu nopeesti tyttöjen kaa kaupungilla ja mä olen matkalla kotii. Allun kyydil ku sentää suostu hakee mut.

Astun sisää ovesta ja nakkaan mun kassin eteisen penkille. Kipitän olkkarin läpi keittiöön ja nään Emilin nojailemassa keittiön saarekkeeseen.

"Moii"Mä sanon sille ku kiedon mun kädet sen ympärille. Emil vastaa mulle ja puristaa mua häntä vasten. "Oli jo ikävä." "Mulla kans." Mä mumisen Emilin hupparia vasten.

"Ettekö te selviä ees päivää toisistanne erossa?" Allu naureskelee ku kävelee keittiöön. "Ei tietenkää" Emil naureskelee sille takasin.

(Sanoja 575)

Tää on nyt tälläne lyhyt luku taas ku ei oikee oo motivaatioo enää ku oikeesti olis jo melkei kesä ni paha kirjottaa kylmästä ja talvesta.
Ni mä mietin sit että hyppäisinkö suoraa et olis kevät, vai lopetanko tähä ja teen uuden osan joka alkaa kesästä.

Auttakaa pliis en yhtää tiiä mite teen :(